Voisivatko julkiset organisaatiot olla älykkäämpiä?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu aktiivisesti keinoälystä, robotisaatiosta ja automatisaatiosta. Nämä kaikki asiat liittyvät  laajempaan ajatukseen lisääntyvästä älykkyydestä. Nobel-palkittu Herbert Simon kirjoitti eläessään paljon rajoitetun rationaalisuuden ongelmasta organisaatioissa.

Voisiko lopulta olla niin, että uuden teknologian ja siihen saumattomasti kytkeytyvän älykkäämmän johtamiskulttuurin avulla ihmiskunta ja sen organisaatiot voisivat päästä eroon rajoitetun älykkyyden ongelmasta, jota hallintotieteiden perusteiden tutkija Herbert Simon piti monien organisaatioiden perusongelmana.

Tätä isoa kysymystä ovat äskettäin tutkineet Suomessa Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professorit Petri Virtanen ja Jari Stenvall kirjassaan ”Älykäs julkinen organisaatio” (Tietosanoma, 2014). Tämä teos on sisällöltään sellainen, että sen soisi tulla luetuksi huolella Suomessa eri ministeriöissä, kuntasektorilla muissakin julkisissa organisaatioissa kuten yliopistoissa. Suomessa älykkäistä organisaatioista on puhuttu viime vuosina erityisesti Pentti Sydänmaalakan (2000, 2002, 2004, 2006, 2012) kirjoittamissa liikkeenjohdolle tarkoitetuissa kirjoissa. Nämä teokset on suunnattu yksityisen sektorin organisaatioille eli yrityksille ja keskustelu julkisen sektorin organisaatioiden älykkyydestä on ollut Suomessa vähäisempää. Ottaen huomioon julkisen sektorin erilaiset haasteet, olisi tärkeää suunnata keskustelua myös julkisorganisaatioiden älykkyyteen. Usein älykkyyden lisääminen lisää myös tuottavuutta ja tehokkuutta.

On varmasti niin, että myös julkisella sektorilla tarvitaan älykkäitä organisaatioita ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Millainen sitten onkaan älykäs julkinen organisaatio? Älykkääseen julkiseen organisaatioon voidaan liittää seuraavia piirteitä (Virtanen & Stenvall 2014, s. 21):

  • Älykkyys
  • Notkeus
  • Tulevaisuuteen suuntautuneisuus
  • Reflektiivinen johtaminen
  • Muutoskykyisyys
  • Kyky selvitä paineista ja muutoksista
  • Dynaaminen johtamisfilosofia
  • Luovuus
  • Nopea uudistuminen
  • Avoimuus
  • Virheet tunnistava ja uutta oppiva
  • Kykenevyys valintoihin
  • Erinomaisuuteen tähtäävyys
  • Edistysmielisyys
  • Avarakatseisuus sääntöjen tulkinnoissa
  • Hyvä kumppani eri sidosryhmille
  • Innostava työyhteisökulttuuri ja
  • Avarakatseisuus.

Tästä varsin pitkästä listasta voimme päätellä, että älykäs julkinen organisaatio ei voi olla kömpelö, muuntautumiskyvytön, päätöksentekokyvytön tai tyhmä. Älykkään julkisen organisaation täytyy tähdätä tietoisesti nykyistä korkeatasoisempiin laadullisiin tavoitteisiin. Tämä ei ole millään tavalla helppoa.

On ehkä hyvä panna merkille että älykkäässä julkisessa älykkyyttä täytyy arvioida laadullisilla kriteereillä, eikä pelkästään määrällisillä mittareilla, jotka tuntuvat olevan nykyään keskeisiä niin monille julkisorganisaatioille. Älykkyys voi hukkua loputtomaan indikaattoriviidakkoon. Erilaiset mittaristot eivät aina auta edistämään älykkään julkisen organisaation kehittymistä. Tämä kriittinen huomio on hyvä pitää mielessä kun keskustellaan älykkäistä julkisista organisaatiosta. Esimerkiksi BKT-indikaattorin käyttö ei vielä riitä arvioimaan julkisen sektorin toiminnan älykkyyttä.

Voimme toki kehittää erilaisia tapoja mitata ja evaluoida älykkään julkisen organisaation toimintaa ja kehitystä.  Varsin usein kehittämistä kuitenkin mitataan indikaattoreilla, jotka eivät millään tavalla auta organisaatiota kehittymään toiminnassaan aikaisempaa älykkäämmäksi. Monet indikaattorit pönkittävät vanhentuneita toimintatapoja ja toimintakulttuuria. Tässä mielessä on syytä olla tarkkana ja kriittinen sen suhteen, miten julkisten organisaatioiden toiminnan älykkyyttä mitataan ja arvioidaan.

Meille veronmaksajille ja kansalaisille ei varmastikaan olisi kovin huono asia, että tulevaisuudessa julkiset organisaatiomme olisivat aikaisempaa älykkäämpiä. Älykkään julkisen organisaation toiminta on tilannetietoista, tilannesitoutunutta, reflektiivistä ja toimintaympäristön heikotkin signaalit herkästi tunnistavaa.  Älykäs organisaatio varustautuu tulevaisuuden haasteisiin. Herkkyys ei tarkoita suinkaan loputonta päättämättömyyttä, vaan kokonaisvaltaista suhtautumista johtamisen uusiin haasteisiin.

Keskeistä älykkäälle julkiselle organisaatiolle on se, että se pystyy vastaamaan muutostarpeisiin, asettamaan järkeviä tavoitteita ja saavuttamaan nämä asetetut tavoitteet tehokkaasti. Tavoitteiden saavuttaminen tulisi tapahtua myös kohtuullisessa aikataulussa. Tässä onkin eittämättä iso haaste koko julkiselle sektorillemme, jossa monet paljon keskustelua aiheuttaneet uudistukset ovat jääneet puolitiehen ja monia tavoitteita ei ole kyetty lainkaan saavuttamaan.

On selvää että edellä esitetty Virtasen ja Stenvallin lista (2014, s. 21) auttaa jo pitkälle kehitettäessä älykkäitä julkisia organisaatioita. Kokonaisvaltaisesti laadukas toiminta liittyy älykkäiden organisaatioiden toimintaan.

Tyhmät julkiset organisaatiot tulevat aikaa myöten erittäin kalliiksi kansalaisille. Väärä johtamiskulttuuri pönkittää tyhmiä ja ei niin älykkäitä toimintatapoja kuten taaksepäin suuntautumista, muuntautumiskyvyttömyyttä, hidasta uudistumista, rutiineihin tarrautumista, vähään tyytymistä ja työyhteisökulttuurin lannistamista.

Se, mikä on selvää, on se, että älykkäiden julkisten organisaatioiden kehittäminen vaatii organisaatiokulttuurin muutosta.

Organisaatiokulttuurin muutokseen liittyy yleensä työtapojen muutosta, perususkomusten muutosta, puhetapojen muutoksia, käsitteiden uudistamista ja uuden ajattelun tukemista. Nämä asiat voivat edistää älykkäiden julkisten organisaatioiden kehitystä. Älykkyyden kasvu ja vahvistuminen on varmasti win-win -tyyppinen tavoite useimmille yhteiskunnan toimijoille.

Lisätietoja:

Sydänmaalakka, Pentti (2000) Älykäs organisaatio. Tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. Kauppakaari. Verkkosivu: http://www.talentumshop.fi/alykas-organisaatio.html?gclid=CjwKEAiAnqWkBRCGm5uyu5r13jsSJACBZ4Wy4yfnlcUI9g-ssFSazEd1kFru1EGxb-27SgLwZMS8nRoCJrXw_wcB

Sydänmaalakka, Pentti (2002) An Intelligent Organization. Integrating Performance, Competence and Knowledge Management. Capstone.

Sydänmaalakka, Pentti (2004) Älykäs johtajuus. Ihmisten johtaminen älykkäissä organisaatioissa. Talentum.

Sydänmaalakka, Pentti (2006) Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia itsensä kehittämiseen. Talentum.

Sydänmaalakka, Pentti (2012) Älykäs johtaminen 7.0. Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi. Talentum.

Virtanen, Petri & Stenvall, Jari (2014) Älykäs julkinen organisaatio. Tietosanoma. Helsinki. Verkkosivu: http://kauppa.tietosanoma.fi/9789518853728

Yksi vastaus "Voisivatko julkiset organisaatiot olla älykkäämpiä?"

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This