Ville-Veikko Pulkka: Tällaista politiikkaa kansalaiset haluavat digitaalisessa taloudessa

Olen käsitellyt kyselytutkimusaineistoomme perustuvan tutkimusblogisarjani kolmessa ensimmäisessä osassa kansalaisten näkemyksiä digitaalisen talouden vaikutuksista työmarkkinoihin. Näiden näkemysten lisäksi selvitimme myös, millaiset politiikkatoimenpiteet lisäisivät kansalaisten mielestä parhaiten työvoiman sopeutumista digitaaliseen talouteen. Tutkimusblogisarjan tässä osassa esitellään tärkeimmät politiikkatoimenpiteisiin liittyvät havainnot. Blogisarjan viimeisessä, 8. joulukuuta julkaistavassa osassa arvioidaan vielä erikseen kansalaisten näkemyksiä perustulosta, josta on muodostunut yksi keskustelluimmista aloitteista teknologiamurroksen viitekehyksessä.

Kyselymme perusteella suomalaiset uskovat yleisesti, että politiikkatoimenpiteillä voidaan vaikuttaa työllisyyskehitykseen digitaalisessa taloudessa. Tätä mieltä on 81 prosenttia kansalaisista. Halusimme kuitenkin myös kartoittaa kansalaisten näkemyksiä siitä, kuinka lisätä työvoiman sopeutumista. Tämä voidaan ymmärtää sopeutumiseksi uusiin olosuhteisiin myös ilman ansiotyötä.

Ehkä hieman yllättäen aiemmissa osissa esiteltyjen työllisyysnäkemysten ja politiikkatoimenpiteiden välillä ei havaita yhteisvaihtelua. Pysyvää teknologista työttömyyttä ennustavat eivät siis poikkea eri politiikkatoimenpiteiden kannatuksessa työllisyyskehitykseen optimistisemmin suhtautuvista. Myös eri politiikkatoimenpiteiden kannatuksesta havaitaan, ettei kansa ole varautumassa ansiotyön pysyvään vähenemiseen: koulutukseen ja työttömyysturvan joustavuuden lisäämisen uskotaan, mutta esimerkiksi palkkatyön jakaminen tai perustulo ei nauti suurta suosiota kansalaisten keskuudessa.

Koska kansalaismielipiteen yksityiskohtainen läpivalaiseminen kolmenkymmenenyhden esitetyn politiikkatoimenpiteen osalta ei ole tarkoituksenmukaista, esittelen tämänkertaisessa blogitekstissä ainoastaan tärkeimmät havainnot. Luettavuuden parantamiseksi esitän ne luettelomaisesti.

Olen kuitenkin koonnut kansalaisten näkemykset kaikista esitetyistä politiikkatoimenpiteistä erilliseen liitetaulukkoon, ja kymmenen suosituinta politiikkatoimenpidettä on koottu oheiseen taulukkoon 1.

Taulukko 1

 

Millaista politiikkaa kansalaiset siis kannattavat?

 

Koulutusta pidetään keskeisimpänä keinona lisätä työvoiman sopeutumista.

 

  • Sisällöllisten koulutusuudistusten lisäksi myös työttömyysturvalla opiskelu halutaan mahdollistaa nykyistä vapaammin. Työttömien uudelleenkoulutuksessa suosittaisiin puolestaan mieluiten aloja, joille voidaan olettaa kohdistuvan työvoiman kysyntää suurella todennäköisyydellä myös tulevaisuudessa. Tätä ajatusta kannattaa 68 prosenttia kansalaisista, ja vaihtoehtoa suosisivat erityisesti vanhemmat ikäluokat.
  • Sen lisäksi, että yrittäjyyskasvatusta haluttaisiin lisätä, vajaa kaksi kolmasosaa (60 %) kansalaisista pitää myös työttömyysturvan käyttämistä starttirahana hyvänä ideana. Huono ajatus se on ainoastaan 15 prosentin mielestä. Heikointa kannatus on pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden keskuudessa: heistä ideaa pitää hyvänä vain 44 prosenttia.

 

Kansa luottaa myös taloudellisten kannustinten voimaan.

 

  • Suosituin yksittäinen politiikkatoimenpide kansan keskuudessa on työnteon taloudellisten kannustinten lisääminen, jota pitää hyvänä ideana 90 prosenttia kansalaisista. Ajatus taloudellisten kannustinten suuresta merkityksestä on yleisesti jaettu taustasta riippumatta. Etuuksien tarve- ja tuloharkinnasta johtuvia byrokratialoukkuja, eli viiveitä etuuksien maksatuksissa, raportointi- ja tapaamisvelvollisuuksia, etuuksien takaisinperintää sekä työttömyysturvan ulkopuolelle tipahtamisia, haluaa vähentää kuitenkin ”vain” 74 prosenttia.

 

Työttömyysturvaa ei haluta parantaa.

 

  • Työttömyysturvan tason korottamista pitää hyvänä ideana ainoastaan kolmasosa (34 %[i]) suomalaisista. Pelkän perusasteen koulutuksen saaneet (49 %) ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (44 %) kannattavat työttömyysturvan tason korottamista korkeakoulutettuja, ja pienituloiset (45 %) muita tuloluokkia useammin. Työttömät (54 %) ja osa-aikatyöntekijät (50 %) kannattavat työttömyysturvan korottamista selvästi kokopäivätyöntekijöitä (26 %) useammin, mutta erityisen vähäistä kannatus on yrittäjien (18 %) keskuudessa. Puoluekannan mukaisessa tarkastelussa erottuvat kokoomuksen (18 %), SDP:n (54 %) ja vasemmistoliiton (73 %) kannattajat.
  • Myöskään työttömyysturvan kestoa ei haluta pidentää. Työttömyysturvan keston pidennystä kannattaa vain neljännes (26 %) suomalaisista. Sosiodemografiset erot seurailevat työttömyysturvan tasoa koskevia mielipiteitä.
  • Työttömyysturvan parantamisen ja tulotason välillä havaitaan heikkona tai kohtalaisena pidettävää (r=-,322**) korrelaatiota eli yhteisvaihtelua. Kiinnostus työttömyysturvan parantamiseen siis heikkenee jonkin verran tulotason noustessa.

 

…eikä etenkään heikentää.

 

  • Työttömyysturvan tason heikentämistä kannattaa ainoastaan 10 prosenttia suomalaisista. Tämän kysymyksen suhteen kansa on melko yksimielinen, eikä sosiodemografisten taustamuuttujien mukaan havaita suuria eroja. Kokoomuksen (18 %) ja vasemmistoliiton kannattajat (2 %) erottuvat jälleen selvimmin vastaajien joukosta.
  • Työttömyysturvan kestoakaan ei haluta yleisesti lyhentää. Keston lyhentämistä kannattaa vain 19 prosenttia vastaajista. Vähiten kannatusta idea saa 15–24-vuotiaiden ikäluokassa (8 %). Työttömät (7 %) ja osa-aikatyöntekijät (8 %) kannattavat ajatusta selvästi kokopäivätyöntekijöitä (23 %) vähemmän, mutta yrittäjistä työttömyysturvan kestoa lyhentäisi lähes kolmannes (28 %). Pienituloisista ajatusta pitää hyvänä 12 prosenttia, kun muissa tuloluokissa ideaa kannattaa 24 prosenttia.

 

Työn vastaanottovelvoitteen kiristämisen osalta kansan näkemys on jakautunut.

 

  • 43 prosenttia kansalaisista tiukentaisi työn vastaanottovelvoitetta, kun 36 prosenttia pitää sitä huonona ideana. Työn vastaanottovelvoitetta lisäisivät yleisimmin yli 65-vuotiaat (54 %). Eläkeläisten lisäksi ajatusta eniten kannattavat ylemmät toimihenkilöt (48 %) ja yrittäjät (55 %), sen sijaan työttömistä sitä kannattaa vain viidennes (20 %). Työn vastaanottovelvoitteen kiristäminen on erityisesti kokoomuksen kannattajien (61 %) suosima vaihtoehto, mutta vasemmistoliiton kannattajista ideaa pitää hyvänä vain 21 prosenttia.
  • Työn vastaanottovelvoitteen kiristäminen tarkoittaisi todennäköisesti työttömyysturvan sanktioiden lisäämistä. Näkemys on jakautunut myös kysyttäessä sanktioiden lisäämisestä: sitä kannattaa 37 prosenttia kansasta 41 prosentin sitä vastustaessa. Aiemmin esitellyt työttömyysturvaa koskevat mielipiteet huomioiden hieman yllättäen sanktioita lisäisi mieluiten 15–24-vuotiaiden ikäluokka (44 %). Ammattiryhmistä sanktiot ovat eniten yrittäjien (54 %) suosiossa. Sen sijaan työttömät eivät pidä ajatusta hyvänä: heistä sanktioita kannattaa vain 15 prosenttia. Kokoomuksen (54 %), keskustan (49 %) ja perussuomalaisten (43 %) kannattajat lisäisivät sanktioita SDP:n (29 %), vihreiden (28 %) ja vasemmistoliiton (20 %) kannattajia useammin.

 

Nykyisiä aktivointitoimenpiteitä halutaan laajalti lisätä.

 

  • Nykyisiä aktivointitoimenpiteitä (esim. työkokeilut, harjoittelut, TE-palveluiden järjestämät kurssit, palkkatuettu työ, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta) lisäisi 79 prosenttia kansalaisista. Suosituimpia nykyiset aktivointitoimenpiteet ovat 15–24-vuotiaiden ikäluokassa, jossa jopa 89 prosenttia kannattaa niiden lisäämistä. Sen sijaan 25–49-vuotiaat eivät ole yhtä vakuuttuneita, vaikka heistäkin yli kaksi kolmasosaa (70 %) kannattaa aktivointitoimenpiteiden lisäämistä. Työttömät eivät niitä yhtä varauksetta kannata, vaikka enemmistö heistäkin (58 %) pitää niitä hyödyllisinä.
  • Vaikka aktivointitoimenpiteitä kannatetaan laajasti, saa arviointitutkimuksissa vaikuttavimpana pidetty toimenpide, palkkatuen lisääminen, erikseen kysyttynä selvästi vähemmän kannatusta. Palkkatuen lisäämistä kannattaa vain 62 prosenttia suomalaisista. Palkkatuen kannatuksessa havaitaan myös hieman selvempiä eroja sukupuolittain: naiset (68 %) kannattavat palkkatukea miehiä (56 %) useammin.

 

Suomalaiset ovat keynesiläisiä.

 

  • Aktiivista finanssipolitiikkaa kannattaa 82 prosenttia kansalaisista, eikä sen kannatuksen suhteen havaita suuria sosiodemografisia eroja. Politiikkatoimenpiteen suhteen ei havaita edes oikeisto-vasemmisto -jakoa, vaan aktiivisen finanssipolitiikan kannatus on korkeaa puoluekannasta riippumatta.
  • Useiden keynesiläisten taloustieteilijöiden ehdottama työtakuujärjestelmä, jossa valtio takaisi viime kädessä työpaikan työttömälle, on varsin suosittu kansan keskuudessa. Työtakuujärjestelmää kannattaa 69 prosenttia suomalaisista, naiset (74 %) miehiä (64 %) hieman useammin. Työtakuujärjestelmää kannattavat erityisesti pelkän perusasteen koulutuksen saaneet (80 %) ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (77 %), sen sijaan vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa (56 %) kannatus on selvästi vähäisempää. Pienituloiset (78 %) kannattavat työtakuujärjestelmää muita tuloluokkia (63 %) useammin, ja järjestelmä olisi erityisesti SDP:n (86 %) ja vasemmistoliiton (89 %) kannattajien mieleen.

 

Paikallista sopimista halutaan lisätä, muttei työehtosopimuksia heikentämällä.

 

  • 78 prosenttia kansalaisista kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä ilman heikennyksiä työehtosopimuksiin. Paikallisen sopimisen lisääminen olisi erityisesti johtavassa asemassa toisen palveluksessa työskentelevien (91 %) ja yrittäjien (88 %) mieleen. Paikallinen sopimista suosisivat myös kokoomuksen (87 %), keskustan (83 %) ja vihreiden (84 %) kannattajat, kun taas vasemmistoliiton kannattajat (59 %) suhtautuvat siihen hieman epäilevämmin.
  • Paikallisen sopimisen lisäämistä samalla työehtosopimuksia heikentäen kannattaa kuitenkin vain 21 prosenttia kansalaisista, miehet (26 %) naisia (16 %) useammin. Ammattiryhmistä työehtosopimuksia heikentävään paikalliseen sopimiseen suostuvaisimpia olisivat yrittäjät, joista sitä kannattaa 36 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista ideaa pitää hyvänä 43 prosenttia, sen sijaan vasemmistoliiton kannattajista ei yksikään kyselyyn vastanneista.

 

Työntekijäomistuksen lisäämisellä on yllättävän laaja kannatus.

 

  • Suuryrityksille pakollisia työntekijärahastoja (osalla yrityksen voittoa ostettaisiin yritystä työntekijöiden omistukseen, jolloin työntekijät saisivat osan tuloistaan pääomatuloina) kannattaa puolet suomalaisista. Poleemista ideaa vastustaa kuitenkin vain 20 prosenttia suomalaisista; miehet (25 %) naisia useammin (16 %), ja yrittäjistäkin ajatusta kannattaa yli puolet (52 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltaessa työntekijäomistus on suosituinta johtavassa asemassa toisen palveluksessa työskentelevien keskuudessa (65 %). Kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat muodostavat jälleen selkeimmät puoluepoliittiset poikkeamat. Kokoomuksen kannattajista alle puolet (43 %) ja vasemmistoliiton kannattajista selvä enemmistö (73 %) kannattaa suuryrityksille pakollisia työntekijärahastoja.
  • Kysyttäessä vapaaehtoisista työntekijärahastoista, joita Suomestakin löytyy, työntekijäomistuksen kannatus nousee 63 prosenttiin. Ajatuksesta pitävät erityisesti johtavassa asemassa muiden palveluksessa työskentelevät (74 %). Puoluekantoja tarkasteltaessa kokoomuksen kannattajat erottuvat jälleen muista. Heistä 73 prosenttia pitää ajatusta hyvänä. Vapaaehtoisten työntekijärahastojen osalta vasemmistoliiton kannattajat (64 %) eivät eroa suuresti muiden puolueiden kannattajista.

 

Palkkatyön jakaminen työaikaa lyhentämällä ei innosta enemmistöä.

 

  • Idealla on kuitenkin 43 prosentin kannatus. Ikäluokittain tarkasteltaessa matalin kannatus on yli 65-vuotiaiden keskuudessa: heistä palkkatyön jakamista työaikaa lyhentämällä kannattaa kolmannes (32 %). Puoluekantoja tarkasteltaessa selvimmät poikkeamat muodostavat jälleen kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat. Palkkatyön jakamista työaikaa lyhentämällä suosii selvä enemmistö vasemmistoliiton kannattajista (73 %), mutta kokoomuksen kannattajista vain reilu kolmannes (35 %), eivätkä keskustan kannattajatkaan idealle juuri lämpene (37 %).

 

Maahanmuutto jakaa kansaa.

 

  • Maahanmuuton rajoittamista työvoiman sopeutumista digitaaliseen talouteen lisäävänä keinona kannattaa suomalaisista lähes puolet (45 %), miehet (50 %) naisia (41 %) hieman useammin. Tämä on linjassa aikaisempien aiheesta tehtyjen kyselyiden Ikäluokittaisessa tarkastelussa vähiten kannatusta maahanmuuton rajoittaminen saa 15–24-vuotiaiden keskuudessa (36 %). Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ajatusta kannattaa ainoastaan 21 prosenttia, sen sijaan pelkän perusasteen koulutuksen saaneet (61 %) ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (61 %) näkevät idean selvästi parempana. Ammattiryhmittäin maahanmuuton rajoittamisen kannatus on selvästi vähäisintä ylempien toimihenkilöiden (33 %) sekä koululaisten ja opiskelijoiden (28 %) keskuudessa. Puoluekannatuksen mukaisesti selvimmät poikkeamat ovat perussuomalaisten ja vihreiden kannattajat. Perussuomalaisten kannattajista huomattava enemmistö (88 %), mutta vihreiden kannattajista vain neljännes (25 %) pitää maahanmuuton rajoittamista hyvänä keinona lisätä työvoiman sopeutumista digitaaliseen talouteen. Helsinki-Uusimaalla asuvat (29 %) kannattavat maahanmuuton rajoittamista selvästi muuta maata harvemmin.

 

Perustulo ei vakuuta koko kansaa.

 

  • Huomattavimman kannatuksen (51 %) kuuden kysytyn perustulomallin joukosta sai nykyisen perusturvan nettotasoa vastaava (n. 560 €/kk) osittainen perustulo, joka säilyttäisi oikeuden asumistukeen ja ansiosidonnaisiin etuuksiin. Esitetty malli on käytännössä sama, jota kokeillaan tällä hetkellä Suomen perustulokokeilussa. Käsittelen eri perustulomallien kannatusta ja perustulokyselyihin liittyviä ongelmia tarkemmin tutkimusblogisarjan viimeisessä osassa. Suurinta tämän mallin kannatus on 15–24-vuotiaiden (72 %) keskuudessa, vähäisintä puolestaan yli 65-vuotiaiden (42 %) joukossa. Koululaisten ja opiskelijoiden (69 %) lisäksi mallia kannattavat alemmat toimihenkilöt (64 %), sen sijaan ylemmät toimihenkilöt (35 %) ja yrittäjät (38 %) suhtautuvat malliin skeptisemmin. Työttömien (68 %) ja osa-aikatyöntekijöiden (61 %) keskuudessa malli on suositumpi kuin kokopäivätyöntekijöiden (48 %) parissa. Myös pienituloiset (57 %) kannattavat mallia jonkin verran muita tuloluokkia (46 %) useammin. Oppositiopuolueiden kannattajat pitävät hallituksen kokeilumallia hallituspuolueiden kannattajia selvästi useammin hyvänä ideana. Jopa perinteisesti perustulokriittisenä pidetyn SDP:n kannattajista 58 prosenttia kannattaa tätä osittaisen perustulon mallia.
  • Perustulolle on esitetty usein vaihtoehdoksi osallistumistuloa. Toimeentulotuki tai perusturva olisi siis vastikkeellista, mutta vaihtoehtoja olisi nykyisiin aktivointitoimenpiteisiin verrattuna enemmän niin, että vastikkeellisuus voisi olla esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua, omaishoivaa tai harrastustoimintaa. Osallistumistulo saa perustuloa enemmän kannatusta: sitä kannattaa 78 prosenttia. Merkittäviä sosiodemografisia eroja osallistumistulon kannatuksen suhteen ei ole havaittavissa, mutta työttömien keskuudessa (58 %) idea ei ole yhtä suosittu kuin osa-aikatyöntekijöiden (73 %) ja kokopäivätyöntekijöiden (81 %) joukossa.

 

Ville-Veikko Pulkka

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomalainen työ murroksen jälkeen -tutkimushankkeessa sekä valmistelee Helsingin yliopistossa yhteiskuntapolitiikan väitöskirjaa digitaalisen talouden vaikutuksista työelämään ja yhteiskuntapolitiikkaan.

 

[i] Prosentit kuvaavat osuutta niistä vastaajista, jotka pitävät esitettyä politiikkatoimenpidettä joko hyvänä tai erittäin hyvänä ideana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This