Ville-Veikko Pulkka: Suomalaiset eivät usko työn loppuun

Yhteiskuntatutkimuksen yksi kuumimmista puheenaiheista on tällä hetkellä, kuinka digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn mahdollistama elinkeinorakenteen murros, neljäs teollinen vallankumous, vaikuttaa työllisyyteen erityisesti pitkällä aikavälillä.

Elokuussa Heikki Hiilamon kanssa aloittamani tutkimuksen[i] tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia suomalaiset odottavat näkevänsä tulevaisuuden työmarkkinoilla sekä millaista yhteiskuntapolitiikkaa kansalaiset kannattavat työvoiman sopeutumisen lisäämiseksi digitaalisessa taloudessa[ii]. Sosiodemografisten erojen lisäksi tarkastelemme, kuinka näkemykset tulevista muutoksista vaikuttavat ihmisten kannattamaan yhteiskuntapolitiikkaan.

Kyselytutkimuksen tärkeimmät tulokset esitellään syksyn aikana julkaistavassa viisiosaisessa blogisarjassa. Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään kansalaisten näkemyksiin työllisyyskehityksestä tulevien kymmenen vuoden kuluessa.

Selvä enemmistö kansalaisista suhtautuu optimistisesti ansiotyön tulevaisuuteen

Helsingin Sanomien vuosi sitten toteuttamassa kyselyssä 74 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista arvioi oman työtehtävänsä säilyvän myös tulevaisuudessa. Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solitan tämän vuoden huhtikuussa toteuttaman kyselyn perusteella oman työnsä tulevaisuuteen uskoi 68 prosenttia.

Tutkimuksemme on Helsingin Sanomien kyselyä edustavampi, sillä sitä varten on haastateltu työssäkäyvien lisäksi myös muita väestöryhmiä. Valikoitumisharhan välttämiseksi haastattelut on toteutettu puhelimitse (vrt. Solitan internetpaneeli).

Tavoitteenamme on ollut hahmottaa aiempia kyselyitä tarkemmin, kuinka uusien teknologioiden käyttöönoton nähdään vaikuttavan työmarkkinoiden kehitykseen. Halusimme myös kysyä nimenomaisesti yleistä käsitystä työllisyyskehityksestä, koska kysyttäessä omasta työstä ihmiset saattavat aliarvioida työhönsä kohdistuvan automaatioriskin.

Tulostemme perusteella ihmiset arvioivat yleisen työllisyyskehityksen hyvin samansuuntaisesti kuin työssäkäyvä väestö oman työnsä automaatioriskin, mikäli mittarina käytetään näkemystä pitkän aikavälin työllisyyskehityksestä: 70,7 prosenttia vastaajista katsoo, että työttömyys ei lisäänny pysyvästi työtehtävien automatisoinnin tuloksena tulevien kymmenen vuoden kuluessa. Tosin lähes puolet kansasta kuitenkin arvioi, että teknologista työttömyyttä tulee esiintymään väliaikaisesti. Työttömyyden pysyvään lisääntymiseen uskoo puolestaan 27,8 prosenttia suomalaisista.

Koska 72,4 prosenttia vastaajista katsoo työttömyyden lisääntyvän vähintäänkin väliaikaisesti, voidaan aiemmat kyselyt huomioiden todeta, että ihmiset arvioivat monien nykyisten työpaikkojen katoavan, mutta luottavat tästä huolimatta oman työnsä jatkuvuuteen.

Kansalaisten näkemyksiä työllisyyskehityksestä kysyttiin seuraavasti: Mikä seuraavista työllisyysennusteista on teidän mielestänne uskottavin tulevien kymmenen vuoden kuluessa? Työtehtävien automatisoinnin tuloksena…

Taulukko 1. Kansalaisten näkemys työllisyyskehityksestä tulevien kymmenen vuoden kuluessa.

Työttömyys lisääntyy väliaikaisesti, mutta tasoittuu uusien työpaikkojen syntymisen myötä.44,6 %
Työttömyys vakiintuu pysyvästi 1–10 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle tasolle.19,2 %
Työttömyys vakiintuu pysyvästi yli 10 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle tasolle.8,6 %
Työttömyys ei lisäänny.14,1 %
Työttömyys vähenee.12,0 %
En osaa sanoa1,5 %

 

Naiset ovat miehiä huolestuneempia

Naisten ja miesten välillä on havaittavissa tilastollisesti merkitseviä (khiin neliö -testin p-arvo 0,014) eroja työllisyyskehitykseen liittyvissä näkemyksissä: naiset vaikuttaisivat olevan hieman miehiä huolestuneempia. Miehet uskovat naisia useammin, että työttömyys ei lisäänny lainkaan. Miehet katsovat myös naisia useammin, että työttömyys vähenee automaation tuloksena. Naiset puolestaan arvioivat miehiä useammin, että työttömyys lisääntyy maltillisesti myös pidemmällä aikavälillä. Toisaalta miehet ovat hieman naisia alttiimpia uskomaan massatyöttömyysskenaarioon.

Taulukko 2. Naisten ja miesten väliset erot työllisyysnäkemyksissä.

NaisetMiehetYhteensä
Työttömyys lisääntyy väliaikaisesti, mutta tasoittuu uusien työpaikkojen syntymisen myötä.47,3 %42,0 %44,7 %
Työttömyys vakiintuu pysyvästi 1–10 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle tasolle.21,9 %16,4 %19,1 %
Työttömyys vakiintuu pysyvästi yli 10 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle tasolle.7,4 %9,8 %8,6 %
Työttömyys ei lisäänny.11,3 %17,0 %14,2 %
Työttömyys vähenee.10,9 %13,2 %12,1 %
En osaa sanoa1,2 %1,6 %1,4 %

 

Tarkasteltaessa ainoastaan sitä, uskooko vastaaja työttömyyden pysyvään vakiintumiseen nykyistä korkeammalle tasolle, naisten ja miesten väliset erot eivät ole enää tilastollisesti merkitseviä (p-arvo 0,294). Muuttuja on koodattu yhdistämällä edellisen kysymyksen vastausvaihtoehdot kahteen luokkaan ja merkkaamalla EOS-vastaukset puuttuviksi.

Nuoret ja yli 65-vuotiaat suhtautuvat optimistisimmin tulevaisuuteen

Tilastollisesti merkitseviä (p-arvo 0,001) eroja havaitaan myös ikäluokkien välillä. Kiinnostavana voi pitää erityisesti nuorimman eli 15–24-vuotiaiden ikäluokan optimismia suhteessa työelämässä oleviin ikäluokkiin. 15–24-vuotiaiden ikäluokassa uskotaan muita ikäluokkia yleisemmin väliaikaiseen teknologisen työttömyyden lisääntymiseen, mutta pysyvään työttömyyteen uskotaan selvästi harvemmin kuin muissa ikäluokissa. Etenkään massatyöttömyysskenaariota ei pidetä uskottavana tässä ikäluokassa.

Nuorten lisäksi myös yli 65-vuotiaat suhtautuvat muita ikäluokkia toiveikkaammin työllisyyskehitykseen. Tässä ikäluokassa uusien teknologioiden katsotaan hieman muita ikäluokkia yleisemmin vähentävän työttömyyttä.

Taulukko 3. Ikäluokkien väliset erot työllisyysnäkemyksissä.

Ikäluokka
15–2425–3435–4950–6465+Yhteensä
Työttömyys lisääntyy väliaikaisesti, mutta tasoittuu uusien työpaikkojen syntymisen myötä.58,5 %47,5 %41,7 %39,1 %42,5 %44,7 %
Työttömyys vakiintuu pysyvästi 1-10 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle tasolle.11,6 %18,5 %21,7 %24,9 %15,9 %19,1 %
Työttömyys vakiintuu pysyvästi yli 10 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle tasolle.0,7 %8,0 %11,5 %9,0 %10,6 %8,6 %
Työttömyys ei lisäänny.15,0 %15,4 %14,5 %14,6 %11,9 %14,2 %
Työttömyys vähenee.12,9 %9,9 %10,2 %10,7 %16,4 %12,1 %
En osaa sanoa1,4 %0,6 %0,4 %1,7 %2,7 %1,4 %

 

Nuorten optimismi paljastuu vielä havainnollisemmin, kun tarkastellaan näkemystä siihen, lisääntyykö työttömyys pysyvästi (p-arvo 0,000). Tässä tarkastelussa myös havaitaan, että 35–64-vuotiaat muodostavat huolestuneimman ryhmän.

Taulukko 4. Ikäluokkien väliset erot pitkän aikavälin työllisyysnäkemyksissä.

IkäluokkaYhteensä
15–2425–3435–4950–6465+
Lisääntyykö työttömyys pysyvästi?Kyllä12,4 %27,0 %33,3 %34,9 %27,7 %28,4 %
Ei87,6 %73,0 %66,7 %65,1 %72,3 %71,6 %

 

Ammattiryhmä ja puoluekannatus erottavat, koulutustausta, tulotaso ja työmarkkina-asema eivät

Ehkä hieman yllättäen, koulutuksen, tulotason tai työmarkkina-aseman mukaan ei ole havaittavissa eroja. Jakaessani tuloluokat pienituloisiin[iii] ja muihin kotitalouksiin pieni tilastollisesti merkitsevä (p-arvo 0,035) ero on kuitenkin havaittavissa: pienituloiset (10,7 %) pitävät keski- ja suurituloisia (6,6 %) useammin massatyöttömyysriskiä mahdollisena. Yleisemmin tarkasteltuna tuloluokkien välillä ei kuitenkaan havaita eroja.

Sukupuolen ja iän lisäksi eroja havaitaan kuitenkin ammattiryhmän (p-arvo 0,031) ja puoluekannatuksen (p-arvo 0,000) mukaan. Erityisesti alemmat toimihenkilöt mutta myös yrittäjät ovat huolestuneita työllisyyskehityksestä, kun taas koululaiset ja opiskelijat vaikuttaisivat muodostavan optimistisimman joukon. Tämän ryhmän optimismi näkyy tosin jo ikäluokittaisessa tarkastelussa. Maanviljelijät suhtautuvat muita yrittäjiä myönteisemmin työllisyyskehitykseen, mikä laskee kyseisen ryhmän prosenttia kyllä-vastausten osalta. Myös ryhmä muu, johon lisäsin jälkikäteen kotiäidit ja -isät, vaikuttaisi erottuvan joukosta keskimääräistä pessimistisempänä.

Taulukko 5. Ammattiryhmien väliset erot pitkän aikavälin työllisyysnäkemyksissä.

Ammattiryhmät
Lisääntyykö työttömyys pysyvästi?TyöntekijäAlempi toimih.Ylempi toimih.Johtavassa asemassa toisen palveluksessaYrittäjä/

ammatinharjoittaja/

maanviljelijä

Koululainen/

Opiskelija

EläkeläinenMuu
Kyllä29,6 %38,3 %27,9 %23,3 %33,3 %15,1 %27,5 %33,3 %
Ei70,4 %61,7 %72,1 %76,7 %66,7 %84,9 %72,5 %66,7 %

 

Puoluekannatustarkastelussa vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat ovat selvästi muita huolestuneempia ansiotyön tulevaisuudesta. Myös ne, jotka eivät halua paljastaa puoluekantaansa kuuluvat tähän huolestuneiden ryhmään. Puoluekannatusta kysyttiin seuraavasti: Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän edustajaa Te äänestäisitte? 

Taulukko 6. Puolueiden kannattajien väliset erot pitkän aikavälin työllisyysnäkemyksissä.

Lisääntyykö työttömyys pysyvästi?KOKSDPPSKESKVASVIHRRKPKDMUUEi äänestäisiEi osaa sanoaEi halua sanoa
Kyllä21,3 %25,3 %44,6 %21,0 %46,7 %21,4 %20,0 %45,5 %27,3 %26,8 %31,3 %41,2 %
Ei78,7 %74,7 %55,4 %79,0 %53,3 %78,6 %80,0 %54,5 %72,7 %73,2 %68,7 %58,8 %

 

Johtopäätökset

Yleisellä tasolla tarkasteltuna suomalaiset suhtautuvat varsin optimistisesti ansiotyön tulevaisuuteen. Lähes puolet suomalaisista kuitenkin uskoo teknologisen työttömyyden lisääntyvän väliaikaisesti ja lähes kolmasosa myös pysyvästi. Työmarkkinoilla oletetaan siis tapahtuvan merkittäviäkin muutoksia työtehtävien automatisoinnin seurauksena.

Naiset ovat hieman miehiä huolestuneempia ja ammattiryhmistä etenkin alemmat toimihenkilöt murehtivat työllisyyskehitystä. Jokseenkin yllättävänä voi pitää, että koulutuksen, tulotason ja työmarkkina-aseman perusteella ei ole havaittavissa huomattavia eroja. Työttömien ja työllisten välillä olisi voinut kuvitella löytyvän selkeitäkin näkemyseroja.

Kiinnostavimmat erot havaitaan mielestäni ikäluokittaisessa tarkastelussa: nuorin ja vanhin ikäluokka suhtautuvat tulevaisuuteen optimistisimmin. Eräs mahdollinen tulkinta on, että vasta työelämään siirtyneiden tai siirtymässä olevien on pakko säilyttää optimisminsa, jotta ponnistelut opinnoissa eivät näyttäytyisi turhilta. Toki nuoret ovat myös paljon tekemisissä uusien teknologioiden kanssa, jolloin niihin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet saatetaan hahmottaa erityisen hyvin.

Jo paikkansa työelämässä vakiinnuttaneiden 35–64-vuotiaiden kohdalla näkyy epäilemättä huoli oman aseman säilymisestä. Asuntolaina täytyy maksaa ja saavutetusta elintasosta halutaan pitää kiinni.

Yli 65-vuotiaiden optimismi on kuitenkin vaikeammin tulkittavissa. Onko kyse kenties siitä, että tulevaisuuteen ylipäätänsä on helpompi suhtautua myönteisesti, kun riskit eivät kohdistu enää suoraan itseen? Vai onko kyse mahdollisesti siitä, että yli 65-vuotiaat ymmärtävät työllisyyden merkityksen eläkkeiden rahoituksessa?

Toisaalta yli 65-vuotiailla voi olla nuorempia ikäluokkia enemmän myös historiallista perspektiiviä arvioida teknologisen kehityksen vaikutuksia. Uudet teknologiat voivat toki olla tälle ikäluokalle vieraampia kuin työvoimaan kuuluville ikäluokille, jolloin niiden mukanaan tuomaa automaatiopotentiaalia ei välttämättä hahmoteta yhtä hyvin.

Blogisarjan seuraava osa julkaistaan perjantaina 20. lokakuuta. Tekstissä arvioidaan kansalaisten näkemyksiä digitaalisen talouden vaikutuksista itsensä työllistämiseen, työsuhteiden epävarmistumiseen, työntekijöiden palkkakehitykseen ja eriarvoisuuteen. Tekstissä käsitellään myös sitä, kuinka kansalaiset kokevat alustatalouden yleistymisen.

Ville-Veikko Pulkka

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomalainen työ murroksen jälkeen -tutkimushankkeessa sekä valmistelee Helsingin yliopistossa yhteiskuntapolitiikan väitöskirjaa digitaalisen talouden vaikutuksista työelämään ja yhteiskuntapolitiikkaan.

 

[i] Kyselytutkimus on osa Suomalainen työ murroksen jälkeen -tutkimushanketta, joka tukee hallituksen tulevaisuusselonteon toisen osan tekemistä. Elokuussa 2017 monivaiheisena ositettuna otantana toteutettua, 15–79-vuotiaan väestön (pl. Ahvenanmaa) tasolla edustavaa kyselyä varten haastateltiin Kantar TNS Oy:n toimesta puhelimitse 1004 suomalaista. Aineisto on painotettu vastaamaan koko Manner-Suomen väestöjakaumia iän, sukupuolen ja asuinalueen osalta.

[ii] Digitaalinen talous määriteltiin haastateltaville seuraavasti: Tekoälyssä, robotiikassa, digitalisaatiossa, fyysisen maailman verkottumisessa (Internet of Things), 3D-tulostuksessa ja itseään ohjaavissa liikennevälineissä saavutetuilla läpimurroilla uskotaan yleisesti olevan perustavanlaatuisia vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan. Tässä kyselyssä näihin ennen muuta 2010-luvulla saavutettuihin teknologisiin edistysaskeliin viitataan käsitteellä digitaalinen talous.

Analyyttisen tarkkuuden sijaan käytimme digitaalisen talouden määrittelyssä erilaisia käsitteitä, jotta mahdollisimman moni vastaajista hahmottaisi tutkimuksen tulevaisuusorientoituneen viitekehyksen.

[iii] Tässä tapauksessa pienituloisiin kotitalouksiin määriteltiin kaikki kotitaloudet, joiden bruttotulot ovat vuodessa korkeintaan 35 000 euroa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan pienituloisuusraja asettuu kotitalouden kulutusyksiköiden määrästä riippuen nettona 14 220 euron ja 38 400 euron väliin. Kantar TNS:n määrittelemistä tuloluokista johtuen pienituloisuusmääritelmäni on tässä yhteydessä Tilastokeskuksen määritelmää epätarkempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This