Tutkitun tiedon avaaminen parantaa päätöksentekoa ja vahvistaa sivistynyttä yhteiskuntaa

Foresight Friday 25.1.2019 Suomen Akatemiassa

Blogi, Tiina Jokela, tiedeasiainneuvos, Suomen Akatemia 6.2.2019

Kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday’ssa visioitiin tällä kertaa, miten tutkimustiedon avaaminen voisi vaikuttaa yhteiskunnassamme tulevaisuudessa. Järjestimme tapahtuman Suomen Akatemiassa ja oli ilo nähdä sali täynnä väkeä. Mukana oli niin tutkijoita, ministeriöiden virkamiehiä kuin yritysten ja järjestöjen edustajia.

”Toinen avoimen tieteen aalto tulee! Tutkimuksen avoimuus on vääjäämätöntä.”, sanoi professori David Budtz Pedersen, joka vieraili tilaisuudessa Aalborgin yliopistosta. ”Avoimuus ei ole vain julkaisujen ja datan avaamista, vaan kyseessä on avoin tapa toimia yhdessä kansalaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Se on sitä, että otetaan ihmiset aidosti mukaan tekemään tiedettä”.

Ennakointityöpajassa heitettiin tehtäväksi keskustella mitä avoimesti toimiminen mahdollistaa yhteiskunnassa. Entä mitä tutkitun tiedon hyödyntämisellä parhaimmillaan voidaan saavuttaa eri toimijoiden näkökulmista? Ketä ovat nämä toimijat tulevaisuudessa?  

Sivistys 2.0 ja parempaa päätöksentekoa

Työpajan tuloksista tiivistyi kaksi visiota. Sivistys 2.0 -visiossa yhteiskunta on sitoutunut ”jälkifossiilisiin” ja kestäviin arvoihin, joissa korostuu yhdessä tekeminen, hyvinvointi ja osallisuus. Pystymme yhdessä ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia tukeutuen avoimeen tutkittuun tietoon. Elämme ihmislähtöisessä datataloudessa, jossa avoin tutkimukseen perustuva tieto toimii jatkuvan, elinikäisen oppimisen ja asiantuntijuuden välineenä. Yhteiskunta on ennakointikykyinen ja se tarjoaa ihmisille palveluja, tietoa, ehdotuksia helposti ja oikea-aikaisesti eri elämäntilanteissa kohteelle sopivassa muodossa ja sopivalla tavalla.

Sivistys 2.0 -vision toteutuminen edellyttää, että kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet päästä kiinni tutkittuun tietoon. Yhteiskunnassa arvostetaan koulutusta ja elinikäistä oppimista, huolehditaan siitä, että kaikilla on perustaidot hallussa eli kansalaisilla on kykyä ymmärtää ja hyödyntää tutkittua tietoa ja dataa. Tutkimuskentän aktiivinen osallistuminen tiedekasvatukseen ja -viestintään vahvistaa kansalaisten tiedelukutaitoa.

Parempaa päätöksentekoa -visiossa tutkittu tieto vaikuttaa vastuullisesti koko yhteiskunnassa. Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välille muodostuu syvä vuorovaikutus, diskurssi, joka johtaa parempiin valintoihin, päätöksiin ja parempaan maailmaan. Avattu tutkittu tieto mahdollistaa ”yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista”, oikeiden kysymysten kysymisen ja erilaisten toimijoiden yhdessä tekemisen.

Parempaa päätöksentekoa -vision toteutuminen edellyttää sekä ymmärrystä päätöksenteosta, sen aikatauluista ja toiminnasta, että luottamusta tutkimustuloksiin. Tarvitaan monialaisuutta, monitieteisyyttä ja monipuolisia kohtaamisia. Tietoa ja tiedon tuottajia tarvitaan yrityksiin ja muihin tiedon hyödyntäjäorganisaatioihin, jotta saavutetaan tieteen parempi hyödynnettävyys myös innovaatioina, innovaatiokumppanuuksina ja uutena liiketoimintana.

Molemmissa visioissa tutkitun tiedon avoin välittäminen on vahvasti osa yhteiskunnallisen avoimuuden edistämistä. Näyttää siltä, että David Budzt Pedersenin kuvaama toinen aalto tarjoaa tutkijoille uusia rooleja mm. tiedonvälittäjinä ja tiedekasvattajina ja nämä puolestaan tuovat tutkijalle ja tutkimukselle lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnan eri foorumeilla. Budtz Pedersenin sanoin avoimuudessa tärkeintä ovat kohtaamiset tutkijoiden ja kansalaisten kesken.
Tiina Jokela, tiedeasiainneuvos, Suomen Akatemia

 

Foresight Friday, ”Avoimen tutkitun tiedon vaikuttavuus yhteiskunnassa”, järjestettiin 25.1.2019 Suomen Akatemiassa.

Lue myös Ilmari Jauhiaisen yhteenveto Foresight Fridayn puheenvuoroista Avoin tiede -sivustolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This