Työ muuttuu. Mitä on tehtävä? Millaisin toimenpitein ja keinoin voidaan tukea siirtymistä uusiin työnteon ja toimeentulon järjestämisen tapoihin, varmistaa osaamisen jatkuva päivitys sekä vastata työnantaja-työntekijä suhteen ja työn yhteiskunnallisen merkityksen muutokseen? Työn murrokseen kytkeytyvät myös laajemmat yhteiskunnalliset muutoskulut: työn mukana muuttuvat myös talous ja demokratia. Kyse on siis systeemisen muutoksen ohjaamisesta kohti yhteisesti toivottavaa suuntaa tilanteessa, jossa koko toimintaympäristö, ja sitä myöten koko suomalainen yhteiskunta, on muutoksessa. Tämä muutos on mahdollisuus, jos siihen tartutaan ennakoivalla ja konkreettisella otteella.

Työn murros on mahdollisuus, jos siihen tartutaan ennakoivalla ja konkreettisella otteella.

Jaettu näkemys työn murroksen keskeisistä piirteistä on esitetty aiemmissa raporteissa (esim. Dufva et al. 2017, Jousilahti et al. 2017) ja tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa. Näiden julkaisujen perusteella on oleellista löytää siltoja kahden diskurssin, tuottavuuden lisäämisen ja työn merkityksellisyyden, välille ja huomioida sekä lyhyt että pitkä aikaväli. Toisaalta toimenpiteitä mietittäessä tulee ottaa huomioon poliittiset realiteetit, eri toimijoiden roolit ja toimenpiteiden kohdennus. Yhtä ratkaisua ei ole, vaan täytyy pyrkiä hyvään toimenpideportfolioon ja mukautuvaan toteutukseen. Siksi jaetun ymmärryksen lisäksi tarvitaan yhteinen tulevaisuuden työn tahtotila ja toimintamalli.

Jaetun ymmärryksen lisäksi tarvitaan yhteinen tulevaisuuden työn tahtotila ja toimintamalli.

”Suomalainen työ murroksen jälkeen” -hankkeessa tuetaan tämän tahtotilan muodostamista ja määritellään konkreettisia toimenpiteitä toimintamalliksi työn murrokseen liittyen. Hankkeen tavoitteena on esittää lyhyen ja pitkän aikavälin päätöksentekotarpeita, toimintavaihtoehtoja ja näiden vaikutuksia. Tavoite voidaan jakaa kolmeen osaan:

  1. Hahmottaa lyhyen ja pitkän aikavälin paineet työelämää koskevan päätöksenteon suhteen.
  2. Tunnistaa joukko toimenpiteitä ja kokeiluasetelmia, joilla paineisiin voidaan vastata.
  3. Luoda selkeä tahtotila työn murroksen tuomiin haasteisiin vastaamisesta eli siitä miten toimenpiteet ja paineet liittyvät toisiinsa ja millaisia vaikutusketjuja voidaan ennakoida.
    • Selvitetään, millaisia muutoksia on mahdollista toteuttaa päätöksenteossa suuriin muutospaineisiin liittyen
    • Selvitetään, millaisia kokeiluja on mahdollista toteuttaa muualla käyttöön otettujen toimenpiteiden lokalisoimiseksi suomalaiseen toimintaympäristöön
    • Rakennetaan yhteinen toimintamalli systeemisesti ennakoivan hallinnon yhteisen tahtotilan toimeenpanoon.

Hanke alkoi elokuussa 2017 ja loppuu maaliskuussa 2018. Hanke on osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja tukee hallituksen tulevaisuusselonteon toisen osan tekemistä. Selvitystyön toteuttavat Johannes Koponen, Julia Jousilahti, Veikko Eranti ja Juha Leppänen Demos Helsingistä sekä Mikko Dufva ja Juha Honkatukia Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:stä. Lisäksi selvitystyöhön osallistuvat Anu Järvensivu Simppelisti Oy:stä, ja professori Heikki Hiilamo ja Ville-Veikko Pulkka Helsingin yliopistosta. Johannes Koponen toimii hankkeen projektipäällikkönä.

Lisätietoa:

Johannes Koponen, johannes.koponen@demoshelsinki.fi

 

Share This