Työ muuttuu. Mitä on tehtävä? Millaisin toimenpitein ja keinoin voidaan tukea siirtymistä uusiin työnteon ja toimeentulon järjestämisen tapoihin, varmistaa osaamisen jatkuva päivitys sekä vastata työnantaja-työntekijä suhteen ja työn yhteiskunnallisen merkityksen muutokseen? Työn murrokseen kytkeytyvät myös laajemmat yhteiskunnalliset muutoskulut: työn mukana muuttuvat myös talous ja demokratia. Kyse on siis systeemisen muutoksen ohjaamisesta kohti yhteisesti toivottavaa suuntaa tilanteessa, jossa koko toimintaympäristö, ja sitä myöten koko suomalainen yhteiskunta, on muutoksessa. Tämä muutos on mahdollisuus, jos siihen tartutaan ennakoivalla ja konkreettisella otteella.

Jaettu näkemys työn murroksen keskeisistä piirteistä on esitetty aiemmissa raporteissa (esim. Dufva et al. 2017, Jousilahti et al. 2017) ja tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa. Näiden julkaisujen perusteella on oleellista löytää siltoja kahden diskurssin, tuottavuuden lisäämisen ja työn merkityksellisyyden, välille ja huomioida sekä lyhyt että pitkä aikaväli. Toisaalta toimenpiteitä mietittäessä tulee ottaa huomioon poliittiset realiteetit, eri toimijoiden roolit ja toimenpiteiden kohdennus. Yhtä ratkaisua ei ole, vaan täytyy pyrkiä hyvään toimenpideportfolioon ja mukautuvaan toteutukseen. Siksi jaetun ymmärryksen lisäksi tarvitaan yhteinen tulevaisuuden työn tahtotila ja toimintamalli.

Suomalainen työ murroksen jälkeen” -hankkeessa tuetaan tämän tahtotilan muodostamista ja määritellään konkreettisia toimenpiteitä toimintamalliksi työn murrokseen liittyen. Hankkeen tavoitteena on ollut esittää lyhyen ja pitkän aikavälin päätöksentekotarpeita, toimintavaihtoehtoja ja näiden vaikutuksia. Hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja sen loppuraportti toimii taustaselvityksenä hallituksen tulevaisuusselonteon toiselle osalle, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kesällä 2018.

 

Hankkeen loppuraportti: Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta

Tiedote hankkeen tuloksista 

 

Blogitekstit

Ville-Veikko Pulkka: Perustulon kannatus on Suomessa 20–80 prosenttia

Ville-Veikko Pulkka: Tällaista politiikkaa kansalaiset haluavat digitaalisessa taloudessa

Ville-Veikko Pulkka: Kansalaiset eivät halua kieltää työntekijöiden asemaa heikentäviä alustoja

Ville-Veikko Pulkka: Suomalaiset ovat vakuuttuneita työmarkkinoiden epävarmistumisesta

Ville-Veikko Pulkka: Suomalaiset eivät usko työn loppuun

Share This