SuomiAreenan antia

SuomiAreenan teema suomalainen työ osui suoraan myös valtioneuvoston ennakointityön ytimeen. Kävimme SuomiAreenalla keskusteluja valmisteilla olevasta hallituksen tulevaisuusselonteosta, jonka aihe on työn murros, ja osallistuimme ohjelmaan kuulostellen työn tulevaisuutta. Tämä kirjoitus on kooste parin päivän Areena-visiitistä, kuulluista keskusteluista ja ajatuksista, paneeleista, puheista ja esityksista

Monet puheet ja paneelit Areenalla nostivat esiin motivaation, työn arvon ja merkityksellisyyden, joita ei ole etenkään vaikeina aikoina aina helppo löytää tai vahvistaa. Miten ihmiset motivoituvat tulevaisuudessa? Miten työstä nautitaan ja toisaalta miten saadaan ihmiset niihin töihin, joista he oikeasti nauttivat? Muun muassa työ- ja oikeusministeri Jari Lindström korosti sekä johtajuuden että työhyvinvoinnin merkitystä. Hyvä johtaja kuuntelee ja kouluttautuu itsekin jatkuvasti – johtajuus ei ole synnynnäinen lahja vaan sitä tulee jatkuvasti kehittää ja uudistaa. Verkostoissa johtajuus niin ikään muuttuu ja uusia työkaluja tulee ja menee. Motivaatioon ja merkitykseen liittyy myös koko työkäsitteen murros – työn ja vapaa-ajan väliset rajat hämärtyvät ja moni on jatkuvasti ”töissä” – tällaisessa ympäristössä työllä on uusia merkityksiä. Työ on tekemistä ja olemista.

Digitalisaatio – ei yllättäen – oli toinen keskeinen teema. Suomalaisessa yhteiskunnassa – ja tuskin muuallakaan – digitalisaatiota ja sen vaikutuksia ei vielä tarkasti ymmärretä. Vauhti on kova, suuntia on monia, vanhoja rajoja häviää, uusiakin syntyy. Konkreettisesti digitalisaatio tarkoittaa työssä esimerkiksi sitä, että työ ei ole enää sidottu paikkaan niissäkään professioissa, joita on perinteisesti pidetty hyvin vakaina ja paikallisina – mm. hoitotyö ja lääkärin työ voivat mullistua etäisyyden mahdollistavien ratkaisujen myötä. Entä keskittyykö digitalisaatio vain kaupunkeihin ja innovaatiokeskittymiin vai voiko se myös rakentaa maaseudun tulevaisuutta paikattomuuden ja välimatkojen merkityksen vähenemisen kautta? Tähän suhtaudutaan varovaisen optimisesti. Kasvuyrityksille digitalisaatio on jo miltei itsestäänselvyys, mutta diginukkujia on vielä paljon. Entä mikä on julkisen sektorin rooli? Ainakin digivalmiuksien varmistajana ja kehittäjänä.

Epäilijät kysyvät kuinka suuresta asiasta digitalisaatiosta oikeasti on kysymys? Onko neljäs teollinen vallankumous totta? Vallankumouksen laajuus voidaan kokonaisuudessaan nähdä vasta jälkeenpäin.
image

Tässä ministeriön erityisasiantuntija on töissä ja pyydystää Pokemoneja lisätyssä todellisuudessa SuomiAreena-yleisössä. Digitalisaatiota parhaimmillaan.

Areenalla käytiin arvokeskustelua ja yleinen kokemus oli, että arvopohja ja myös sen muutokset näkyvät yhteiskunnassa. Yksi tärkeä aihe oli työn eriarvoistuminen – digitalisaatio, työn autonomian lisääminen, paikallinen sopiminen ja muut uudet kehitysmallit ja ideat eivät automaattisesti kohtele tasapuolisesti kaikkea työtä ja työntekijöitä. Samalla tavalla terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistuminen on iso riski. Itsekkyyden ja pelon lisääntyminen huolestuttaa, mutta samalla myös auttamisen halu on kasvanut ja se on saanut yhä moninaisempia muotoja. Kansalaisjärjestöt, toinen Areenan painopisteistä, tekevät jo. nyt uskomattoman paljon arvokasta työtä, usein näkymättömissä. Suomalaiset ovat auttavaisia ja hyväsydämisiä ihmisiä, mutta tämä ei aina näy ulospäin. Muutoksista voi seurata poteroitumista ja sulkeutumista, avuttomuuden tunne lisääntyy ja ihmiset pelkäävät jäävänsä jälkeen yhteiskunnassa. Hyvän tulevaisuuden turvaaminen on yhteinen toive ja huoli globaalisti. Koulutus on turvaverkko, jota pitää vahvistaa, kuului vastauksena huoleen. Yrittäjyys ja into yrittää ovat nosteessa. Suomen nuorten parissa yrittäjyysinto on tällä hetkellä ennätyksellisen vahva, tämä on yhtä aikaa valtava mahdollisuus ja haaste.

Maahanmuutto puhutti myös, mutta ei niin paljon kuin olisi voinut kuvitella. Millaista maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa Suomessa tehdään? Järjestelmää on viime vuosina haastettu rankasti ja maahanmuuttoa ja pakolaisuutta on jouduttu ajattelemaan osin uusiksi. Nyt moni sanoo, että koko järjestelmä pitää rakentaa uudelleen. Kotouttamisen tulisi olla työelämälähtöistä, todetaan suunnitelmissa ja keskusteluissa. Kyllä, näin varmasti on, mutta kun työ ja työelämä muuttuvat kovaa vauhtia, kotouttamistakaan ei voi rakentaa perinteisen työnäkemyksen varaan. Työn muutos ja työn ja työpaikan eriytyminen haastavat työpaikan kautta kotouttamisen, joka on perustunut merkityksen tarjoamiseen ja yhteisöön liittymiseen. Näitä on pystyttävä jatkossa mahdollisesti tarjoamaan tulijoille (ja paikallaolijoille taustaan katsomatta) ilman formaalia työrakennetta. Samoin koulutus, opetus ja työelämä tulevat olemaan tulevaisuudessa aivan eri tavalla kansainvälisiä ja monimuotoisia kuin nyt. Millainen ylipäänsä on maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden tulevaisuuskuva, kun mennään pidemmälle akuutista tilanteesta ja sen hallinnasta ja muuttoliike Eurooppaan ja Suomeen edelleen kasvaa tulevina vuosikymmeninä? Maahantulijoiden osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja täydentäminen sekä työllistyminen ovat hitaita, jopa vuosia vieviä prosesseja, joita erilaiset ennakkoluulot edelleen voivat hidastaa.

Maakuntauudistus, kunnat ja kaupungit olivat vahvasti esillä. Avain tulevaisuuteen on tiivistyvä yhteistyo. Mm. EU:n alueiden komitean keskustelussa muistutettiin siitä, että kaikkea ei tarvitse osata ja tehdä itse. Suomen pienet kunnat ja kaupungit eivät globaalisti tai Euroopassakaan voi näyttäytyä erillisinä, kilpailevina toimijona, vaan Suomessa tarvitaan kumppanuuksia. ’Yhdessä’ on osuvasti myös Suomen satavuotisjuhlan teema.

 

Keskustelu työn tulevaisuudesta ei lopu

Esitimme SuomiAreenalla työn tulevaisuuteen liittyviä väitteitä, jotka ovat esillä myös Ota kantaa –kyselyssä https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/72/. Lähtökohtana on oletus, että työpaikkarakenne ja tavat tehdä töitä sekä osaamistarpeet tulevat muuttumaan tulevina vuosina. Väestön ikääntyminen, maahanmuutto, digitalisaatio, mikrotyö, alustatalous, automaatio, globalisaatio ja monet muut muutosajurit luovat tarpeen muuttaa koko yhteiskunnan rakenteita. Toimeentulon, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaaminen vaativat uudenlaista ajattelua työstä ja toimeentulosta. Ota kantaa väitteisiin ja kerro meille miten ajattelet työn ja työelämän muuttuvan seuraavan 20 vuoden aikana?

Hallituksen tulevaisuusselonteko ja yhteinen tulevaisuustyö pohjautuvat avoimeen ja osallistavaan kansallisen ennakoinnin malliin. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita avoimiin kanssamme; keskustelut jatkuvat verkossa ja erilaisissa tapahtumissa.

Aktivoimme myös some-kanavamme kansallisen ennakoinnin ja tulevaisuusselonteon asioista, tervetuloa seuraamaan ja keskustelemaan Twitterissä ja Facebookissa. Työtä tukee myös kesäkuussa alkanut VN TEAS -hanke ’Dialogi, työ ja tulevaisuus’, jota kannattaa seurata osoitteessa https://tyontulevaisuus.fi/

 

Kaisa Oksanen, FT
Valtioneuvoston kanslia
etunimi.sukunimi@vnk.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This