Ville-Veikko Pulkka: Perustulon kannatus on Suomessa 20–80 prosenttia

Perustulosta keskustellaan tällä hetkellä laajemmin kuin koskaan aiemmin. Useissa maissa käynnistyneet tai käynnistymässä olevat perustulokokeilut myös osoittavat, että perustulosta käydään keskustelua aikaisempaa vakavammalla tasolla. Perustulokeskustelun ajankohtaisuuden vuoksi perustuloa koskeva kansalaismielipide ansaitsee tarkemman käsittelyn kyselytutkimusaineistoomme perustuvan tutkimusblogisarjani viimeisessä osassa. 1960–1970-luvuilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa toteutetuista negatiivisen tuloveron kokeiluista sekä Suomessakin tehdyistä lukuisista staattisista[i] mikrosimuloinneista huolimatta perustulokeskustelua on … Lue lisää

Ville-Veikko Pulkka: Tällaista politiikkaa kansalaiset haluavat digitaalisessa taloudessa

Olen käsitellyt kyselytutkimusaineistoomme perustuvan tutkimusblogisarjani kolmessa ensimmäisessä osassa kansalaisten näkemyksiä digitaalisen talouden vaikutuksista työmarkkinoihin. Näiden näkemysten lisäksi selvitimme myös, millaiset politiikkatoimenpiteet lisäisivät kansalaisten mielestä parhaiten työvoiman sopeutumista digitaaliseen talouteen. Tutkimusblogisarjan tässä osassa esitellään tärkeimmät politiikkatoimenpiteisiin liittyvät havainnot. Blogisarjan viimeisessä, 8. joulukuuta julkaistavassa osassa arvioidaan vielä erikseen kansalaisten näkemyksiä perustulosta, josta on muodostunut yksi keskustelluimmista aloitteista … Lue lisää

Ville-Veikko Pulkka: Kansalaiset eivät halua kieltää työntekijöiden asemaa heikentäviä alustoja

Tutkimusblogisarjani ensimmäisessä ja toisessa osassa käsiteltiin suomalaisten näkemyksiä työllisyyden kehityksestä ja muista työmarkkinamuutoksista digitaalisessa taloudessa. Ennen siirtymistä kansalaisten kannattamiin politiikkatoimenpiteisiin, käsittelen kyselytutkimusaineistomme pohjalta vielä yhtä digitaalisen talouden työmarkkinoihin keskeisesti liitettyä ilmiötä eli työn organisointia digitaalisten alustojen kautta. On lukuisia syitä uskoa, että alustatalous muovaa automaation ohella työmarkkinoitamme lähitulevaisuudessa. Digitaaliset alustat ovat ”tietoteknisiä järjestelmiä ja niihin … Lue lisää

Ville-Veikko Pulkka: Suomalaiset ovat vakuuttuneita työmarkkinoiden epävarmistumisesta

Kyselytutkimusaineistoomme[i] perustuvan blogisarjani ensimmäisessä osassa käsiteltiin suomalaisten näkemyksiä digitaalisen talouden vaikutuksista työllisyyteen. Tärkeimmät havainnot voidaan tiivistää seuraavasti: selvä enemmistö (70,7 %) ei ole huolissaan pysyvästä teknologisesta työttömyydestä, vaikka hieman tätä useampi (72,4 %) uskookin työttömyyden lisääntyvän väliaikaisesti. Nuoret ja yli 65-vuotiaat suhtautuvat optimistisimmin ansiotyön tulevaisuuteen. Tässä osassa tarkastellaan kansalaisten näkemyksiä asiantuntijakeskustelussa mahdollisiksi väitettyjen työmarkkinamuutosten osalta. … Lue lisää

Ville-Veikko Pulkka: Suomalaiset eivät usko työn loppuun

Yhteiskuntatutkimuksen yksi kuumimmista puheenaiheista on tällä hetkellä, kuinka digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn mahdollistama elinkeinorakenteen murros, neljäs teollinen vallankumous, vaikuttaa työllisyyteen erityisesti pitkällä aikavälillä. Elokuussa Heikki Hiilamon kanssa aloittamani tutkimuksen[i] tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia suomalaiset odottavat näkevänsä tulevaisuuden työmarkkinoilla sekä millaista yhteiskuntapolitiikkaa kansalaiset kannattavat työvoiman sopeutumisen lisäämiseksi digitaalisessa taloudessa[ii]. Sosiodemografisten erojen lisäksi tarkastelemme, kuinka näkemykset … Lue lisää

Jari Kaivo-oja: Suomi – itsensä toteuttamisen yhteiskunnan tuleva globaali innovaatiolaboratorio?

Viime vuosina on kansainvälisessä keskustelussa tuotu selvä tarve sosiaalisille innovaatioille, koska tieteellinen ja tekninen kehitys on edennyt sitä vauhtia, että perusedellytykset ihmisten itsensä toteuttamisen yhteiskunnalle ovat nyt olemassa realistisena tulevaisuuden vaihtoehtona. Historiallinen siirtymä teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan on tullut nyt seuraavaan vaiheeseen, jossa ihmiset voidaan vapauttaa mekaanisesta työnteosta itsensä toteuttamiseen. Itsensä toteuttamisen yhteiskunta merkitsee sitä, että yhä … Lue lisää

SuomiAreenan antia

SuomiAreenan teema suomalainen työ osui suoraan myös valtioneuvoston ennakointityön ytimeen. Kävimme SuomiAreenalla keskusteluja valmisteilla olevasta hallituksen tulevaisuusselonteosta, jonka aihe on työn murros, ja osallistuimme ohjelmaan kuulostellen työn tulevaisuutta. Tämä kirjoitus on kooste parin päivän Areena-visiitistä, kuulluista keskusteluista ja ajatuksista, paneeleista, puheista ja esityksista Monet puheet ja paneelit Areenalla nostivat esiin motivaation, työn arvon ja merkityksellisyyden, … Lue lisää

Jari Kaivo-oja: BREXIT, Euroopan unioni ja Suomi – Eräitä ennakointinäkökulmia

Iso-Britannian kansanäänestyksen lopputulos eli päätös erota Euroopan unionista oli monille päättäjille ”puun takaa” ilmaantunut villikortti, johon ei oltu osattu varautua, vaikka tästä mahdollisuudesta oli saatu viitteitä lukuisien heikkojen signaalien muodossa. Ennen BREXIT-päätöstä ennakointianalyysit kertoivat selvästi, että eropäätös merkitsee epävarmuuden lisääntymistä Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Myös arvio siitä, että BREXIT tulee vahingoittamaan Iso-Britannian talouselämää, esitettiin ennen BREXIT-kansanäänestyspäätöstä … Lue lisää

Yhteiskirjoitus täydentämään ennakointitoimijoiden työkaluvalikoimaa

Kansallinen ennakointiverkosto käynnistää yhteiskirjoituskokeilun. Kysymys on asiakirjojen kirjoittamisesta verkon ylitse ajasta ja paikasta riippumatta, yhdessä tai erikseen, vierekkäin tai maailman toiselta laidalta. Maalis- ja huhtikuun kestävän pienoiskokeilun tarkoitus on selvittää, säästävätkö yhteisten asiakirjojen käyttö aikaa ja vaivaa, vähentää väärinkäsityksiä ja parantaa jaettua ymmärrystä. Kokeilun taustalla on Yhtäköyttä-hanke, joka tutkii uusia tapoja sitoa tietoa päätöksentekoon. Tavoitteena … Lue lisää

Globaalia ennakointiyhteistyötä ennakointiverkostossa

Tulevaisuustyö ja ennakointi on hedelmällinen alue tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Globaalit megatrendit ja muutokset vaikuttavat ympäri maailmaa, ottaen kuitenkin eri muotoja eri maissa ja kulttuureissa. Tulevaisuuden tutkijat ja ennakointiasiantuntijat toimivat lähtökohtaisesti kansainvälisessä tiede- ja teknologiamaailmassa, hallinnon puolella kansainväliset verkostot ja yhteiset toiminnan alustat ovat muotoutumassa. Keskeisiä verkostoja ja vaikuttajia ovat esimerkiksi OECD:n ennakointiverkosto ja Pohjois-Amerikkaan keskittyvä … Lue lisää