Ville-Veikko Pulkka: Suomalaiset eivät usko työn loppuun

Yhteiskuntatutkimuksen yksi kuumimmista puheenaiheista on tällä hetkellä, kuinka digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn mahdollistama elinkeinorakenteen murros, neljäs teollinen vallankumous, vaikuttaa työllisyyteen erityisesti pitkällä aikavälillä. Elokuussa Heikki Hiilamon kanssa aloittamani tutkimuksen[i] tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia suomalaiset odottavat näkevänsä tulevaisuuden työmarkkinoilla sekä millaista yhteiskuntapolitiikkaa kansalaiset kannattavat työvoiman sopeutumisen lisäämiseksi digitaalisessa taloudessa[ii]. Sosiodemografisten erojen lisäksi tarkastelemme, kuinka näkemykset … Lue lisää

Jari Kaivo-oja: Suomi – itsensä toteuttamisen yhteiskunnan tuleva globaali innovaatiolaboratorio?

Viime vuosina on kansainvälisessä keskustelussa tuotu selvä tarve sosiaalisille innovaatioille, koska tieteellinen ja tekninen kehitys on edennyt sitä vauhtia, että perusedellytykset ihmisten itsensä toteuttamisen yhteiskunnalle ovat nyt olemassa realistisena tulevaisuuden vaihtoehtona. Historiallinen siirtymä teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan on tullut nyt seuraavaan vaiheeseen, jossa ihmiset voidaan vapauttaa mekaanisesta työnteosta itsensä toteuttamiseen. Itsensä toteuttamisen yhteiskunta merkitsee sitä, että yhä … Lue lisää

SuomiAreenan antia

SuomiAreenan teema suomalainen työ osui suoraan myös valtioneuvoston ennakointityön ytimeen. Kävimme SuomiAreenalla keskusteluja valmisteilla olevasta hallituksen tulevaisuusselonteosta, jonka aihe on työn murros, ja osallistuimme ohjelmaan kuulostellen työn tulevaisuutta. Tämä kirjoitus on kooste parin päivän Areena-visiitistä, kuulluista keskusteluista ja ajatuksista, paneeleista, puheista ja esityksista Monet puheet ja paneelit Areenalla nostivat esiin motivaation, työn arvon ja merkityksellisyyden, … Lue lisää

Jari Kaivo-oja: BREXIT, Euroopan unioni ja Suomi – Eräitä ennakointinäkökulmia

Iso-Britannian kansanäänestyksen lopputulos eli päätös erota Euroopan unionista oli monille päättäjille ”puun takaa” ilmaantunut villikortti, johon ei oltu osattu varautua, vaikka tästä mahdollisuudesta oli saatu viitteitä lukuisien heikkojen signaalien muodossa. Ennen BREXIT-päätöstä ennakointianalyysit kertoivat selvästi, että eropäätös merkitsee epävarmuuden lisääntymistä Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Myös arvio siitä, että BREXIT tulee vahingoittamaan Iso-Britannian talouselämää, esitettiin ennen BREXIT-kansanäänestyspäätöstä … Lue lisää

Yhteiskirjoitus täydentämään ennakointitoimijoiden työkaluvalikoimaa

Kansallinen ennakointiverkosto käynnistää yhteiskirjoituskokeilun. Kysymys on asiakirjojen kirjoittamisesta verkon ylitse ajasta ja paikasta riippumatta, yhdessä tai erikseen, vierekkäin tai maailman toiselta laidalta. Maalis- ja huhtikuun kestävän pienoiskokeilun tarkoitus on selvittää, säästävätkö yhteisten asiakirjojen käyttö aikaa ja vaivaa, vähentää väärinkäsityksiä ja parantaa jaettua ymmärrystä. Kokeilun taustalla on Yhtäköyttä-hanke, joka tutkii uusia tapoja sitoa tietoa päätöksentekoon. Tavoitteena … Lue lisää

Globaalia ennakointiyhteistyötä ennakointiverkostossa

Tulevaisuustyö ja ennakointi on hedelmällinen alue tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Globaalit megatrendit ja muutokset vaikuttavat ympäri maailmaa, ottaen kuitenkin eri muotoja eri maissa ja kulttuureissa. Tulevaisuuden tutkijat ja ennakointiasiantuntijat toimivat lähtökohtaisesti kansainvälisessä tiede- ja teknologiamaailmassa, hallinnon puolella kansainväliset verkostot ja yhteiset toiminnan alustat ovat muotoutumassa. Keskeisiä verkostoja ja vaikuttajia ovat esimerkiksi OECD:n ennakointiverkosto ja Pohjois-Amerikkaan keskittyvä … Lue lisää

Foresight Friday 18.9.2015 – Ennakointiprosesseja kuntatasolla & InnoSI työpaja

Foresight Friday – Ennakointiprosesseja kuntatasolla & InnoSI työpaja Syyskuun Foresight Friday –tapahtuma järjestetään Kuntatalolla 18.9. Tapahtuma on tällä kertaa hieman pitempi, jonka vuoksi se on jaettu aamupäivän ja iltapäivän sessioihin. Aamukahvia on tarjolla klo 8:30 alkaen ja varsinainen ohjelma alkaa klo 09:00. Aamun osuus koostuu kolmesta case-esimerkistä kuntatason ennakointiprosesseista. Tulevaisuuden kuntakuvat, Tulevaisuuden kunta: Case: Pirkkalan … Lue lisää

Voisivatko julkiset organisaatiot olla älykkäämpiä?

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu aktiivisesti keinoälystä, robotisaatiosta ja automatisaatiosta. Nämä kaikki asiat liittyvät  laajempaan ajatukseen lisääntyvästä älykkyydestä. Nobel-palkittu Herbert Simon kirjoitti eläessään paljon rajoitetun rationaalisuuden ongelmasta organisaatioissa. Voisiko lopulta olla niin, että uuden teknologian ja siihen saumattomasti kytkeytyvän älykkäämmän johtamiskulttuurin avulla ihmiskunta ja sen organisaatiot voisivat päästä eroon rajoitetun älykkyyden ongelmasta, jota hallintotieteiden perusteiden … Lue lisää

Ennakointi, rationaalisuus ja rajoitettu rationaalisuus päätöksenteossa

Eräs looginen syys, miksi ennakointia yleensä harjoitetaan, on ihmisen rajoitettu rationaalisuus. Ajatuksen rajoitetusta rationaalisuudesta esitti Herbert Simon, joka palkittiin tieteellisistä ansioistaan vuonna 1978 Nobel-palkinnolla. Tieteellisen tutkimuksen piirissä on todettu, että ennakoinnin avulla rajoitetun rationaalisuuden ongelmaa voidaan pienentää, mutta kaikista pyrkimyksistä huolimatta rajoitetun rationaalisuuden ongelmaa ei voida koskaan kokonaan poistaa. Päätöksenteko tapahtuu aina aidosti epävarmuuden oloissa, … Lue lisää

E-johtajuus? Onko se hallinnassa vai ei?

Suomessa on viime aikoina esitetty paljon erilaisia linjauksia siitä, miten digitalisaatio on tärkeä asia elinkeinoelämälle. Eräs asia, josta ei ole kovin paljon keskusteltu, on e-johtajuus. Yleensä käsite e-johtajuus liitetään johtajien kykyyn käyttää kehittynyttä informaatio- ja tietotekniikkaa liiketoiminnassa. Jos johtaminen perustuu tietoon, sen täytyy perustua myös tietotekniikkaan. Usein tiedolla johtaminen sekoitetaan tietohallintoon ja informaatioteknologiaan. Nämä asiat … Lue lisää