Jari Kaivo-oja: BREXIT, Euroopan unioni ja Suomi – Eräitä ennakointinäkökulmia

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Iso-Britannian kansanäänestyksen lopputulos eli päätös erota Euroopan unionista oli monille päättäjille ”puun takaa” ilmaantunut villikortti, johon ei oltu osattu varautua, vaikka tästä mahdollisuudesta oli saatu viitteitä lukuisien heikkojen signaalien muodossa. Ennen BREXIT-päätöstä ennakointianalyysit kertoivat selvästi, että eropäätös merkitsee epävarmuuden lisääntymistä Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Myös arvio siitä, että BREXIT tulee vahingoittamaan Iso-Britannian talouselämää, esitettiin ennen BREXIT-kansanäänestyspäätöstä mm. Global Counselin (2015) BREXIT-raportissa.

Tässä ennakointiblogiviestissäni kokoan yhteen erilaisia ennakointinäkökulmia BREXIT-äänestystulokseen liittyen. Tarkoitus ei ole esittää mitään täysin tyhjentävää esitystä tästä laajasta ja moniulotteisesta teemasta. Usein kuulee esitettävän, että on ”liian aikaista esittää ennakointinäkökulmia” poliittisiin päätöksiin liittyen. Näin on jo käynyt myös BREXIT-päätöksen yhteydessä. On esitetty, että on liian aikaista esittää näkemyksiä BREXIT-päätöksen seuraamuksista Euroopan unionille tai Suomelle. Tämä asenne ja kannanotto kertovat usein siitä, että asiantuntija tai päätöksentekijä ei ole ehkä tehnyt ennakointiarvioitaan loppuun asti.

Jos tilanne olisi BREXIT-asiassa täysin kaoottinen, voisi olla syytä jättää kovin tarkat ennusteet esittämättä. Toisaalta meillä on käytettävissä paljon valmista ennakointitietoa, jota nyt kannattaisi hyödyntää systemaattisesti Suomessa BREXIT-päätöksen jälkeisessä tilanteessa. Näin voimme paremmin varautua uhkiin ja mahdollisesti hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia.

BREXIT ja keskeiset EU-skenaariot

BREXIT-päätöksen seuraamusten ennakointi ei ole helppo tehtävä, koska BREXIT-päätös kyseenalaistaa monet tähän asti itsestään selvinä pidetyt trendit ja perususkomukset – eritysesti yleisen trendiolettamuksen integraatiokehityksen jatkumisesta Euroopassa.

Iso-Britannian BREXIT-päätöksen eräs keskeinen vaikutus liittyykin siihen, että päätös erota Euroopan unionista merkitsee monien trendien kehityksen katkeamista Euroopassa. Tässä murros- ja kriisitilanteessa joudutaan miettimään, tuleeko erityisesti integraatiokehitys Euroopassa jatkumaan ja mitä tämä edellyttää Euroopan unionilta ja sen jäsenmailta?

Ennen BREXIT-päätöstä erilaisissa skenaariotarkasteluissa oli tyypillistä tunnistaa kolme pääskenaariota Euroopan unionille: (1) Euroopan integraatiokehityksen syvenemisen skenaario, (2) Euroopan unionin hajaantumiskehityksen skenaario ja (3) tasapainottelu integraatiokehityksen ja hajaantumiskehityksen välillä. Nämä eri kolme skenaariota toistuvat muodossa tai toisessa erilaisissa viime aikaisissa kansainvälisissä skenaarioraporteissa. Nämä kolme Euroopan unionin tulevaa kehitystä koskevaa skenaariota liitetään yleensä globalisaatiokehitystä koskeviin skenaariotarkasteluihin.

Globalisaatiokehityksen osalta yleensä esitetään klassinen nelikenttätarkastelu, jossa tunnistetaan: (1) onnistunut globalisaatiokehitys, jossa luonnonvaroja on tarjolla runsaasti ja jossa globalisaatio etenee koordinoidusti, (2) vähemmän onnistunut globalisaatiokehitys, jossa luonnonvaroja on tarjolla rajoitetusti, mutta globalisaatio etenee koordinoidusti ja innovaatiot auttavat hallitsemaan resurssiniukkuutta, (3) vastaglobalisaatiokehitys, jossa luonnonvaroja ei ole tarjolla runsaasti ja jossa globalisaatiokehitys ei etene koordinoidusti sekä (4) vastaglobalisaatiokehitys, jossa luonnonvaroja on tarjolla runsaasti ja jossa globalisaatiokehitys ei etene koordinoidusti. Tällaisen globalisaatiokehityksen kestävyysanalyysin esitti mm. Iso-Britannian Horizontal Scanning -ennakointiverkosto (The Foresight Horizon Centre 2009).

On perusteltu syy arvioida Iso-Britannian BREXIT-päätöstä tässä globalisaatiokehitystä koskevassa skenaarioasetelmassa. Voimme helposti päätellä, että BREXIT-päätös on selvä signaali koordinaatiomahdollisuuksien heikkenemisestä globalisaatiokehityksen yhteydessä. BREXIT-päätös merkitsee antiglobalisaation mukaista skenaariouraa Euroopan unionille. Euroopan unionin asema on heikkenemässä eräänä globalisaatiokehityksen koordinoivana toimijatahona BREXIT-päätöksen seurauksena. Näin Euroopan unioni siirtää globalisaation koordinaatiovastuuta Kiinalle ja muille BRICS-maille sekä tietysti Yhdysvalloille.

EU:n ja Iso-Britannian välinen yhteistyömalli

Kun arvioidaan BREXIT-päätöksen tulevia seurauksia Euroopan unionille ja Iso-Britannialle, monet seuraamukset liittyvät siihen, millaisen sopimuksen EU ja Iso-Britannia tulevat tekemään. Tässä yhteydessä voidaan tunnistaa erilaisia vaihtoehtoja, joista eniten esillä on ollut (1) Norjan malli, (2) Sveitsin malli ja (3) kompromissimalli Norjan ja Sveitsin mallin välimaastossa. Esillä on ollut myös ns. (4) Singaporen malli ja (5) Turkin malli, mutta ei kovin usein. Lisäksi on esillä ollut niin sanotut (6) FTA- tai MFN-mallien eri sovellutukset.

Norjan mallin on arvioitu olevan ongelmallinen poliittisten suhteiden osalta sekä EU:lle että Isolle-Britannialle.  On myös arvioitu, että Sveitsin malli ei ole EU:n näkökulmasta erityisen toivottava. Turkin mallin on taasen arvioitu olevan varsin huono kompromissi Isolle-Britannialle.

Mikään esillä ollut sopimusmalli Ison-Britannian ja EU:n välillä ei ole ollut erityisen itsestään selvä ratkaisu. Tästä syystä tulevat sopimusneuvottelut tulevat olemaan vaikeat.

Kansainvälinen kauppa muiden EU-maiden kanssa on ollut pitkään haastava kysymys Isolle-Britannialle. Harva tietää, että Ison-Britannia kauppavaje muun Euroopan (EU-27) kanssa on muuttunut huomattavan negatiiviseksi vuoden 2000 jälkeen ollen noin 19 miljardia puntaa vuonna 2015 kun se oli vuonna 200o vain noin 2 miljardia puntaa. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kauppa on ollut positiivisella puolella viime vuosina (noin 4 miljardin punnan tasolla). Harva EU:n korkean tason päättäjä on kiinnittänyt tähän seikkaan riittävästi huomiota (European Counsel 2015, s. 11).

Voi olla, että monet merkittävät brittipäättäjät näkevät kansantalouden kasvunäkymän olevan lupaavampi EU:n ulkopuolella kuin sen sisällä.  Ei ole mitenkään iso ihme, jos päättäjät eivät ole olleet täysin tyytyväisiä EU:n sisäiseen talousyhteistyöhön. Toisaalta muut EU-maat kuten Alankomaat, Ranska, Saksa, Luxemburg  ja Espanja ovat kyllä sijoittaneet aktiivisesti Isoon-Britanniaan, mikä on ollut positiivinen asia briteille (Global Counsel 2015, s. 12). Nyt tämä etutekijä on häviämässä Isolta-Britannialta.

Sopiminen tulevasta EU-Iso-Britannia yhteistyömallista vie todennäköisesti varsin pitkään, koska BREXIT-asiaa ja sen seuraamuksia ei ole ennakoitu kovin syvällisesti Isossa-Britanniassa tai EU:n hallintoelimissä. Jos sitä on mahdollisesti tehty, se on tehty hyvin rajoitetussa päätöksentekijäpiirissä.

Sopiminen uusista kauppasuhteista voi olla vaikeaa myös siksi, että EU-päättäjien ei ole helppoa tarjoilla Iso-Britannialle vain ”rusinoita pullasta” -ratkaisua – varsinkin kun päätös erosta on selvästi epämieluisa useimmille EU-päätöksentekijöille. Voimme ennakoida, että monet psykologiset tekijät vaikeuttavat uusien kauppasopimusten tekemistä Iso-Britannian ja EU:n välillä. Voimme nyt jopa puhua ”BREXIT-traumasta” EU:ssa.

Isolle-Britannialle BREXIT-päätös merkitsee kauppasuhteiden ja investointien vaarantumisesta Euroopan maiden osalta. Monien brittiyritysten tarjontaketjut on rakennettu yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa, joten nämä vakiintuneet tarjontaketjut täytyy arvioida uudelleen ja myös organisoida uudelleen. Tiedetään, että ainakin osa IT- ja finanssialan yrityksistä tulee siirtymään pois Isosta-Britanniasta johonkin muuhun EU-maahan.

Euroopan unionin panostukset Isossa Britanniassa ovat kohdistuneet eniten Pohjois-Irlantiin, Walesiin ja Skotlantiin ja vähemmän Englantiin. BREXIT -eropäätöksestä tulee aiheutumaan isoimmat tukimenetykset Pohjois-Irlannille ja Walesille ja hiukan vähäisemmässä määrin Skotlannille. Iso-Britannia on saanut eniten EU-tukea maataloustukien ja rakennerahastojen kautta. Merkittäviä EU-tukia on tullut myös koheesiorahastojen ja tutkimusrahoituksen kautta.

Eräs BREX:in seuraus voi olla, että EU:sta eniten hyötyneet Pohjois-Irlanti, Wales ja Skotlanti voivat haluta jäädä EU-jäseniksi. Lopputuloksena voisi olla lopulta ”pikku-Englanti”. Toisaalta BREXIT-eron myötä Ison-Britannian ei tarvitse maksaa 0.5-0.6 %:n osuutta bruttokansantuotteesta EU:lle. Iso-Britannia on maksanut EU:lle arviolta noin 24,6 mrd euroa vuodessa.  Nämä resurssit voitaisiin käyttää toisin – esimerkiksi rakennemuutoshankkeisiin pikku-Englannissa, jossa tyytymättömyys EU:n toimintaan on ollut laajinta.

Monet BREX:in vaikutukset liittyvät siihen, miten Ison-Britannian uusi hallitus tulee tulevaisuudessa allokoimaan vapautuneen EU-jäsenmaksunsa. Briteillä on nyt tulossa taloudellista pelivaraa huomattavasti enemmän kuin EU-jäsenyyden aikana. Onhan kyse aika mittavasta rahasummasta, koska Iso-Britannia on ollut EU:n budjetin toiseksi isoin nettomaksaja Saksan jälkeen. EU:n budjettiin on tulossa siis noin 25 miljardin euron aukko.

Eräs keskeinen seuraus BREXIT:stä tulee olemaan se, että EU joutuu miettimään oman budjettirakenteensa uudelleen. Paineita on toisaalta nostaa jäsenmaksuja nettomaksajille kuten Suomelle, ja laskea EU-tukia nettosaajille kuten Puolalle tai Unkarille.

Euroopan unionissa Iso-Britannia on voimakkaasti profiloitunut kauppasuhteiden liberalisoinnin edistäjänä. Nyt tämä Ison-Britannian toimijarooli EU:ssa häviää, mikä voi merkitä vähemmän liberaaleja politiikkalinjauksia EU:ssa. Saksa ja Ranska saavat eittämättä lisää vaikutusvaltaa Euroopan unionin kaikissa päättävissä elimissä. Toisaalta tämä merkitsee sitä, että niiden ei enää tarvitse kuunnella Iso-Britannian poliitikkojen valituksia ”väärästä talouskuripolitiikasta”. Tämä odotettavissa oleva muutos voi jopa tehostaa EU-politiikan sisältöjen määrittelyä ja toteutusta tulevaisuudessa.

Toisaalta BREXIT-päätös merkitsee myös uudenlaista kilpailuasetelmaa EU:n ja Iso-Britannian välillä. Tämä merkitsee sitä, että Iso-Britannia ja EU voivat ryhtyä kilpailemaan kaupan liberaalisuudella kauppapolitiikan alalla. Iso-Britannia uudella hallituksella tuleekin olemaan iso urakka neuvoteltaessa uusista kauppasopimuksista EU:n kanssa. On ilmeistä, että monet EU:n ulkopuoliset maat kuten USA, Japani, Venäjä, BRICS-maat arvioivat Iso-Britanniaan kauppakumppanina uudelleen BREXIT-päätöksen jälkeen.

Nyt on esimerkiksi arvioitu, että Yhdysvallat menettää merkittävän kovan ja pehmeän politiikan ”pelimerkin” BREXIT-päätöksen myötä. Iso-Britannian soft power -indeksi on ollut korkein EU-maissa. Iso-Britannian jälkeen Saksan, Ranskan, Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin jälkeen soft power -indeksit ovat olleet merkittävästi alhaisempia. Iso-Britannia sotilasmenot olivat 57 miljardia dollaria vuonna 2013, mikä oli korkein panostus EU-maissa. Ranskan sotilasmenot olivat 52 ja Saksan 44 miljardia dollaria samaisena vuonna. Moni kansainvälinen sijoittaja varmasti arvioi ja jo osaksi arvioinutkin sijoitussalkkunsa sisällön uudelleen BREXIT-päätöksen seurauksena. BREXIT luo ja muuttaa sijoittajien riskiprofiileja ja riskiarvioita, millä voi olla monia yllättäviä taloudellisia vaikutuksia.

EU:n ja Iso-Britannian tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö

Eräs merkittävä vaikutuskanana BREXIT-päätöksenteon osalta on EU:n ja Iso-Britannian tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö. BREXIT-päätöksen jälkeen Iso-Britannian rooli Horizon 2020-ohjelmassa voi ehkä heiketä, ellei asiasta saada selkeää sopimusta EU:n ja Iso-Britannian välillä T&K-yhteistyöstä. Moni brittitaustainen asiantuntija joutunee pakkaamaan asuntonsa tavarat ja muuttamaan johonkin uuteen työpaikkaan Brysselissä tai muualla EU:n eri tutkimuslaitoksessa. Toisaalta moni Isossa-Britanniassa tutkija voi joutua vaihtamaan työpaikkaansa muualle EU-alueelle.

BREXIT-päätös merkitsee suurta epävarmuuden aikaa monille brittitutkijoille niin luonnontieteellisen kuin yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen alalla. Erityisesti riskinä arvioidaan olevan tutkijoiden sopimuskäytäntöjen monimutkaistuminen BREXIT-päätöksen myötä.

On myös arvioitu, että monet tieteelliset laboratoriot ja tutkimusyksiköt joutuvat miettimään sijaintiaan BREXIT-päätöksen myötä. Euroopan unionilla on erilaisia tutkimusyksikköjä kuten European Medicines Agency (EMA) Lontoossa ja muualla Isossa-Britanniassa. Monen tutkimusyksikön kuten Lontoon EMA:n sijoituspaikka joudutaan nyt arvioimaan uudelleen. Tämä tosiasia on syytä panna merkille myös Suomessa, koska EU:n tutkimuslaitokset eivät voi sijaita EU:n ulkopuolella. On varmaa, että näiden tutkimuslaitosten uudesta sijaintipaikasta käydään kova kilpailu EU-maiden kesken. Ehkä Suomenkin kannattaisi osallistua tähän ”kisaan”.

Epävarmuuksista ja sopimusneuvotteluiden viiveistä johtuen esimerkiksi tutkijoiden liikkuvuus EU:n ja Iso-Britannia välillä voi huomattavasti heikentyä BREXIT:in seurauksena. Tämä luo vaikeasti hallittavia riskejä monille tutkimus- ja kehittämishankkeille. Kun Iso-Britannia ei tule jatkossa maksamaan jäsenmaksuja EU:lle, tämä voi tietysti vaikuttaa EU:n tutkimusohjelmien rahoituspohjaan ja tutkimusrahoituksen määrään. Se, tulevatko muut EU-maat kattamaan syntymässä olevan T&K-tutkimuksen vajeen, on eräs iso avoin poliittinen kysymys BREXIT-päätöksen jälkeen.

Lontoon finanssikeskuksen tulevaisuus?

Eräs iso tulevaisuuden kysymys Isolle-Britannialle on Lontoon pörssi- ja finanssikeskittymän tulevaisuus.

Monet arvioitsijat arvioivat, että Lontoon pörssikeskittymän olevan sen verran vahva, että sen asemaa BREXIT-päätös ei heilauta mihinkään suuntaan. Toisaalta monet asiantuntijat arvioivat, että EU:n voi olla erittäin vaikeaa nähdä Euroopan keskeisten yritysten toimintojen ja kaupankäynnin sijaitsevan EU-alueen ulkopuolella. Finanssialan lainsäädännön ja yritystoiminnan logistiikan kannalta tämä seikka ei ole ongelmaton. Tämä on asia, josta voidaan ryhtyä vääntämään kättä EU:n ja Iso-Britannia välillä.

Se, missä Euro-vyöhykkeen finanssikeskus sijaitsee, ei ole tietysti mikään pieni poliittinen kysymys Saksalle ja Ranskalle tai muillekaan EU-maille.

BREXIT-päätös tulee vaikuttamaan sekä Iso-Britannian että Euroopan unionin asemaan maailmassa. On ilmeistä, että ainakin lyhyellä aikaviiveellä BREXIT -päätös heikentää Iso-Britannian talouskehitystä. Englannin keskuspankin ja IMF:n ennakointiarvio on, että BREXIT -päätös vie Iso-Britannian mahdollisesti talouden lamaan (Allen 2016a, b). Myös Iso-Britannian pankkien luottoluokituksia on alennettu (Imbert 2016). BREXIT-päätös voi myös heikentää maailmantalouden lähiajan kasvukehitystä. Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim on esittänyt huolensa tästä asiasta (CNBC 2016). Economist Intelligence Unit arvioi, että BREXIT näkyy negatiivisena muuttujana Ison-Britannian talouskehityksessä ainakin vuoteen 2020 asti (Monaghan 2016).

Euroopan unionille BREXIT-päätös merkitsee aseman heikkenemistä maailmassa – etenkin jos BREXIT johtaa muiden EU-maiden irtaantumiseen EU-jäsenyydestä. Euroopan unionin hajaantumisskenaario on nyt todennäköisempi kuin ennen BREXIT-päätöstä. Tämä asia tiedostetaan varmasti nyt aikaisempaa paremmin Euroopan päätöksentekijätasolla ja se voi tietysti johtaa politiikan suunnan muutoksiin Euroopassa.

Voi olla, että ns. subsidiariteettiperiaate löydetään uudelleen EU:n päätöksenteossa. Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on periaate, jonka mukaan kaikki julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja byrokratiassa käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla. Ylemmille tasolle (EU-tasolle) tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida tehdä.

Voi olla myös, että kansalaisten osallistumista EU-päätöksentekoon aktivoidaan ja kehitetään uusia osallistamisen muotoja. Paine kansallisen ja alueellisen päätöksenteon voimistamiseen EU-alueella on varmasti eräs seuraus BREXIT-päätöksestä.

BREXIT-polku tulevaisuuteen?

Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että Iso-Britannia on irtautumassa EU:sta. Silti on olemassa erilaisia heikkoja mahdollisuuksia senkin osalta, että näin ei tulisi käymään.

Artikla 50:n mukaan Isolla-Britannialla on kaksi vuotta aikaa neuvotella irtautumisesta EU:sta. Global Councelin ennakointiraportin mukaan ”noin vuonna 2019” Iso-Britannia eroaisi virallisesti EU:sta, jos nyt valittu BREXIT-polku toteutuu (Global Counsel 2015, s. 7). Tämä ei vielä tarkoittaisi kauppa- ja yhteistyöneuvotteluiden päättymistä EU:n ja muiden valtioiden kanssa, vaan ne voisivat arvioiden mukaan jatkua arviolta vuoteen 2025 asti. Neuvottelut tulevat kohdistumaan seuraaviin asiakokonaisuuksiin (Global Counsel 2015, s. 9):

  • Kauppasuhteet Euroopan maihin
  • Suorat ulkomaiset investoinnit
  • Liberalisaatiokehitys ja regulaatio
  • Teollisuuspolitiikka
  • Siirtolaisuus
  • Finanssipalvelut
  • Kauppapolitiikka
  • Kansainvälinen vaikutusvalta
  • Budjettikysymykset ja
  • Epävarmuus ja riskit.

Se, mitä EU ja Iso-Britannia päättävät neuvotteluissa, määrään BREXIT:in seuraamukset tulevaisuudessa. Nyt voimme tunnistaa ainakin seuraavia vaikutuksia (Global Counsel 2015, s. 9):

  • Kaupankäynnin kustannukset todennäköisesti nousevat Isossa-Britanniassa toimivilla yrityksillä.
  • Iso-Britannia on todennäköisesti vähemmän houkutteleva investointikohde tulevaisuudessa ja kansainväliset yritykset eivät näe maata omien pääkonttoreidensa sijaintipaikkana.
  • Iso-Britannia tullee luomaan uusia houkuttimia suorille investoinneilla ja kilpailemaan näin EU:n kanssa investointikohteena.
  • Ison-Britannian ero EU:sta vähentää liberaalin kauppapolitiikan painoarvoa EU:ssa
  • Ison-Britannian teollisuuspolitiikka muuttuu joustavammaksi, mutta samalla se menettää vaikutusvaltaa muualla Euroopassa. Iso-Britannia menettää monia kilpailuetoja, joita se on saanut tieteellis-teknisestä yhteistyöstä muiden EU-maiden kanssa.
  • Iso-Britannian maahanmuuttopolitiikka kiristyy, mikä heikentää maan kilpailukykyä erityisesti Lontoon metropolialueella, mutta vaikutuksien mittakaava riippuu BREXIT-sopimuksista EU:n kanssa.
  • Kauppapolitiikan alalla Iso-Britannian vaikutusvalta heikkenee.
  • Iso-Britannian ja Lontoon kiistaton rooli finanssipalveluiden keskuksena Euroopassa heikkenee.
  • Ison-Britannia asema Euroopan keskeisenä valtiona heikkenee ja muut EU-maat eivät kuuntele enää Ison-Britannian päättäjiä yhtä herkästi kuin aiemmin. Myös EU menettää merkittävän kovan ja pehmeän ”valtapelimerkin” globaalissa politiikassa.
  • Iso-Britannia vapautuu EU:n budjettikurista ja saa enemmän finanssitaloudellista liikkumavaraa, mutta miten isoksi tämä pelivara kasvaa, riippuu paljolti EU:n ja Iso-Britannian keskinäisistä neuvotteluista.
  • Yleinen epävarmuus lisääntyy ja epävarmuuden aika voi kestää ainakin vuoteen 2025 asti.

Transatlanttiset suhteet ja Suomen EU-politiikka?

Yleisen arvion mukaan BREXIT-päätös haittaa Ison-Britannian, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen talouskehitystä pitkään tulevina vuosina ja siirtää globaalitalouden painopistettä Euroopan ulkopuolelle. Ulkopolitiikassaan EU on aikaisempaa heikompi toimija kansainvälisissä kriiseissä ja konflikteissa. Yhdysvalloille BREXIT-valinta on signaali siitä, mitä hajaantumiskehitys voi merkitä myös sille itselle. Tämä BREXIT- signaali voi jopa merkitä Yhdysvaltojen vähenevää kiinnostusta Euroopan asioihin. Tämän suuntaisiin arvioihin päätyi juuri presidentti Bill Clintonin neuvonantaja Senior Fellow William A. Galston blogiviestissään (Galston 2016).

Suomessa BREXIT -päätös lisää todennäköisesti keskustelua Suomen EU-jäsenyydestä. Tämä lisää epävarmuutta varmastikin muissakin maissa EU-politiikan kentässä. Global Counselin arvion (2015, s. 29) mukaan Euroopan merkittävimmät disintegraatiopolitiikan kannattavat olivat vuonna 2014 ”Front National” Ranskassa yli 22 % kannatuksellaan, ”5 Star”-liike Italiassa noin 20% kannatuksellaan, Perussuomalaiset Suomessa noin 12 % kannatuksellaan, Ruotsidemokraatit noin 10% kannatuksella ja Podemos -liike Espanjassa noin 7.5 % kannatuksella. Nämä EU-integraatiota vastustavat poliittiset liikkeet voivat voimistua BREXIT-päätöksen seurauksena. On myös mahdollista, että eri puolueiden sisällä EU-kriittisyys voimistuu.

Tässä on nyt esitetty erilaisia ennakointinäkökulmia Ison-Britannian ja Euroon unionin tulevaisuuteen. Nämä näkökulmat antavat taustaa myös Suomen tilanteen arvioinnille Euroopan unionissa. Valppaus on nyt valttia, kun ennakoidaan BREXIT:in vaikutuksia Euroopalle ja Suomelle.

Jari Kaivo-oja Tutkimusjohtaja, Dosentti, HTT, YTM, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Kirjoittaja on toiminut mm. European Foundationin ennakointitutkijana ja tutkijana lukuisissa Euroopan komission ennakointihankkeissa.

 

Taustalähteitä

Allen, Katie (2016a) Brexit could lead to recession, says Bank of England. Guardian. Thursday 12 May 2016 18.18 BST. Verkkosivut: https://www.theguardian.com/business/2016/may/12/bank-of-england-keeps-interest-rates-on-hold-as-brexit-fears-bite

Allen, Katie (2016b) IMF says Brexit would trigger UK recession. Guardian. Saturday 18 June 2016 00.00 BST. Verkkosivut: https://www.theguardian.com/business/2016/jun/18/imf-says-brexit-would-trigger-uk-recession-eu-referendum

Campos, Nauro Ferreira & Coricelli, Fabrizio (2016) To Brexit or to Bremain? That Is a Question. Atlantic Council. Euro Growth Initiative Task Force. Verkkosivut: http://www.atlanticcouncil.org/publications/reports/to-brexit-or-to-bremain-that-is-the-question.

Galston, William A. (2016) Brexit will hurt the UK, EU and US for years to come. June 16. Brookings. Verkkosivut: http://www.brookings.edu/blogs/fixgov/posts/2016/06/24-brexit-eu-us-uk-relations-galston

Global Counsel (2015) BREXIT: The Impact on the UK and the EU. Verkkosivut: https://www.global-counsel.co.uk/sites/default/files/special-reports/downloads/Global%20Counsel_Impact_of_Brexit.pdf

Imbert, Fred (2016) Moody’s changes outlook on 12 UK banks following Brexit. CNBC. Tuesday, 28 Jun 2016 | 3:13 PM ET. Verkkosivut: http://www.cnbc.com/2016/06/28/

Monaghan, Angela (2016) Brexit’s damage to UK economy would be felt until at least 2020 – EIU. Guardian. Wednesday 15 June 2016 06.00 BST. https://www.theguardian.com/business/2016/jun/15/brexit-damage-uk-economy-eiu-vote-eu-recession

The Foresight Horizon Centre (2009) World Trade: Possible Futures. Government Office of Science. Verkkosivut: https://www.gov.uk/government/publications/world-trade-possible-futures

Weimer, David Leo & Vining, Aidan R. (2015) Policy Analysis: Concepts and Practice. London and New York: Routledge.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This