Koonti: Futures of a Complex World -konferenssi 12.-13.6.2017

Osallistuimme Futures of a Complex World -konferenssiin Turussa 12.–13.6.2017. Tässä kirjoituksessa teemme tiiviin katsauksen konferenssin antiin.

 

pikkupukki
Konferenssi-illallinen nautittiin idyllisellä Pikku-Pukin saarella.

Monimutkainen maailma tarvitsee kriittistä tulevaisuuden tulkintaa

Futures of a Complex World -konferenssin teema oli kompleksisuus, monimutkainen maailma ja sen tulevaisuus ­ – esitykset ja keskustelut kattoivatkin laajalti eri teemoja tulevaisuuden tutkimuksen metodeista turvallisuuteen ja tulevaisuuden oppimisesta teknologian ja taiteen rajapinnoille.

Kompleksisuus ja kyky hallita sitä määrittävät tulevaisuuttamme kaikkialla maailmassa. Aloituspuheenvuoroissaan sekä professori Markku Wilenius että professori John L. Casti painottivat ihmisen ja yhteiskuntien kykyä selvitä ja menestyä monimutkaistuvassa maailmassa. Usein tulevaisuudentutkijat ja futuristitkin luottavat liikaa trendien jatkuvuuteen ja siihen mitä on nähtävissä nyt. Trendien ja jatkuvuuksien sijaan kuitenkin juuri niiden muuttuminen on se, mihin ennakointitietoa tarvitaan eniten. Konferenssi herättelikin monissa puheenvuoroissa myös ennakoijia ja tulevaisuuden rakentajia heräämään tutkimusmetodien ja tulosten kehittämisen paikkoihin.

 

Tarve positiivisille tulevaisuuskuville

Monet konferenssissa esitellyt tutkimukset ja projektit halusivat ottaa etäisyyttä dystooppisiin tulevaisuuskuviin ja katastrofiskenaarioihin. Tulevaisuuden monimutkainen maailma näyttäytyykin usein pelottavana ja uhkaavana, positiivisten kehityskulkujen etsiminen tasapainottaa näitä visioita. Ongelmien ja uhkakuvien osoittaminen on ehkä myös helpompaa kuin hyvien, mutta mahdollisten – ei siis haavekuvien – tulevaisuuksien hahmottaminen ja ratkaisujen löytäminen.

Positiivisen ’mind set’in luomisen tärkeys tuli esille useissa asiantuntijapuheenvuoroissa. Kenties tunnetuimpana esimerkkinä tästä on ajatus siitä, että tekoäly ja automatisaatio vievät työpaikat. Tämä ajattelutapa tulisi kuitenkin nopeasti kääntää siihen suuntaan, että miten esimerkiksi suomalainen yhteiskunta voisi hyötyä tästä kehityksestä. Tohtori Riel Millerin keynote-puheenvuoroa mukaillen, epävarmuuteen ei pidä suhtautua vihollisena vaan mahdollisuutena uuden luomiseen.

 

Nykyiset parhaat käytännöt eivät ole parhaita tulevaisuudessa

Vaikuttavaa, nopeampaa tulevaisuuden tutkimusta ja ennakointia peräänkuulutettiin monissa konferenssin puheenvuoroissa. Ennakointiprojekteissa on usein konkreettisia tavoitteita ja päämääriä, jotka edellyttävät toimivia ratkaisuja ja nopeaa toimintaa – akateemisen tutkimuksen hitaan julkaisuperustaisen toimintamallin kautta tällaisia ei helposti synny. Konferenssissa käytiinkin arvokasta tieteenalaa kehittävää keskustelua menetelmistä ja asetelmista tutkimusten takana. Tulevaisuuden tutkijoiden tulisi olla kaikkein avoimimpia uusille avauksille ja kokeiluille; planeetan laajuisten kriisien tai vaikkapa tulevaisuuden kyberturvallisuuden kanssa painiessa tämänhetkiset parhaat käytännöt ja rakenteet, oletukset ja näkemykset, joille ne perustuvat, ovat ainakin osin jo vanhentuneita.

Konferenssi tarjosi myös laajan kattauksen luovia, uudenlaisia ja kokeilevia tapoja tehdä tutkimusta, ennakoida tulevaa ja osallistaa ihmisiä. Edustettuina olivat niin suurien tietomäärien käsittelemiseen, mallintamiseen ja analysiin liittyvät menetelmät, pelillistämisen ja virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet sekä kokemukselliset ja elämykselliset lähestymistavat tutkia tulevaisuuksia.

 

Työn, osaamisen ja koulutuksen muutos keskellä kompleksista tulevaisuutta

Kasvava kompleksisuus ja siihen liittyvä nopea yhteiskunnallinen ja teknologinen muutos sekä kasvava epävarmuus ovat ilmiöitä, joilla on merkittävä vaikutus tulevaisuuden työhön, osaamiseen ja koulutukseen. Tulevaisuuden työelämä vaatii paljon sopeutumista niin organisaatioilta kuin työntekijöiltä. Aihekokonaisuus olikin esillä kattavasti konferenssissa.

Kahden päivän aikana käydyissä keskusteluissa kuultiin siitä, miten tulevaisuusajattelu ja ennakointi voivat auttaa sietämään tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja toimimaan tämän epävarmuuden keskellä. Havainto ei koske ainoastaan organisaatioita, vaan yhtälailla myös yksilöiltä, joilta vaaditaan tulevaisuudessa uudenlaista osaamista ja ominaisuuksia. Tähän liittyen keskusteluissa muistutettiin siitä, että tulevaisuusajattelu ja ennakointi eivät kuulukaan ainoastaan tulevaisuudentutkijoille. Useissa tapausesimerkeissä kerrottiin siitä, miten tulevaisuusajattelua ja ennakointia käytetty koulutusjärjestelmien kehittämiseen ja viety yhä useammille ihmisryhmille alakouluikäisistä lapsista alkaen.

Konferenssissa käydyn keskustelun kantavana pohjavireenä oli optimistinen ajatus siitä, että vaikka työn murrokseen liittyy paljon epävarmuuden synnyttämiä pelkoja, koulutusta ja osaamista kehittämällä tämä on käännettävissä uutta luovaksi voimaksi – tulevaisuudentutkimuksen ja tulevaisuudentutkijoiden tuella. Vaikka tulevaisuuden muutokset saattavat tuntua pelottavilta, totesi John L. Casti avauspuheenvuorossaan, että yllättävät tapahtumat ovat edellytys ihmiskunnan edistykselle ja uuden syntymiselle

 

Ensimmäinen Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinto myönnetty

Konferenssissa juhlittiin myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen 25-vuotisjuhlaa ja myönnettiin ensimmäinen Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinto. Tulevaisuuspalkinto myönnettiin suomalaiselle EnviRatelle, joka on kehittämässä mobiilisovellusta ympäristön tilan arviontiin. Tavoitteena on kehittää sovellus, jolla kuka tahansa pystyy arvioimaan lähiympäristönsä tilaa samaan tapaan, kuin nykyään arvioidaan esimerkiksi hotelleja.

 

Lisälukemista

Konferenssin kotisivut

Julkaistut esitelmät päivitetään sivuille myöhemmin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This