Future Brief: Kokonaisturvallisuuden ennakointi 17.11.2017

TurvallisuusKokonaisturvallisuuden ennakointiteeman tiimoilta kokoonnuttiin yhteen Sitraan Foresight Friday -tapahtumaan  17.11. Tilaisuuden tavoitteena oli koota yhteen eri tahoja jotka tekevät ennakointia aiheista jotka liittyvät kokonaisturvallisuuteen keskustelemaan yhteisistä teemoista, projekteista ja ennakointitekemiseen liittyvistä aiheista. Hyvänä temaattisena johtotähtenä toimi Sitran Strategia- ja ennakointitoiminnon johtajan Paula Laineen kiteytys siitä, että ennakointi ei ole ennustamista, vaan sen tavoite on, että erilaiset ilmiöt eivät tulisi meille yllätyksenä. Mitä monimutkaisemmassa maailmassa elämme, sitä tärkeämpää ennakointi siis on. Tilaisuuteen sai ilmoittaa vapaasti eri tahojen projekteja ja teemoja esiteltäväksi ja muiden osallistujien kanssa pohdittaviksi. Aihe herättää kiinnostusta, mukana oli 65 ennakoinnin ja kokonaisturvallisuuden asiantuntijaa ja tekijää.

Erikoistutkija Anna-Mari Heikkilä VTT:ltä kertoi  VTT:n tekemisestä kokonaisturvallisuuden alueella osana strategiaa. VTT on osana ennakointiaan nostanut esiin erilaisia megatrendejä, niistä tiettyjä ”majakoita” ja niissä nousevia mahdollisuusalueita, joihin VTT voi omalla tutkimuksellaan ja toiminnallaan kontribuoida. Kokonaisturvallisuuteen liittyvän trendin alla VTT:llä on tunnistettu kriittisten resurssien saatavuus, kyberturvallisuus ja turvalliset autonomiset järjestelmät. Kriittisiin resursseihin liittyvä sujuvuus ja veteen liittyvä resilienssi ovat tässä alueessa pääteemoina. Kyberturvallisuuteen on puolestaan valittu saumattomuus, turvalliset viestintäverkot ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Autonomisten järjestelmien turvallisuuteen puolestaan liittyvät autonomiset liikennevirrat, turvallinen operointi ja koneiden kontrolloitu autonomia.

Lauri Holmström sisäministeriöstä esitteli ministeriön uutta ennakointitoimintoa, joka pohjaa uudelle sisäisen turvallisuuden strategialle. Sisäministeriössä ennakointi liittyy strategian ydinkysymykseen, mikä on Suomen sisäisen turvallisuuden tila. Ennakointi nähdään tärkeänä osana tähän kysymykseen vastaamista. Samalla on mietittävä myös, miten ennakointi kytkeytyy yhteisen kielen, käsitysten ja vision kanssa. Yhteiseen visioon pääseminen edellyttää ennakointia. Ennakointitoiminnan sisällä puolestaan pyritään jäsentämään ilmiöitä indikaattorien kautta, jotka mittaavat, selittävät ja ennakoivat erilaisia syitä ja seurauksia.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Winland-hankkeessa pohditaan kokonaisturvallisuutta etenkin energian, ruoan sekä veden ja ilmaston välisten kytkösten kautta, kansalliselta globaalille tasolle. Hankkeen keskiössä on eri toimijat ja tutkimuksen muodot yhteentuova skenaarioprosessi. Hankkeen alkuvaiheessa skenaarioprosessissa on kehitelty epätoivottavia Failand-tulevaisuuskuvia, jotka ovat olleet yllättävänkin rankkoja ja silti realistisia. Tämä saa pohtimaan myös visioiden roolia maailmassa, jossa joudumme vastaamaan koko planeettaa koskeviin merkittäviin uhkiin ja muutoksiin: riittääkö tällöin visionäärisyyteen se, että olemme konservatiivisia eli pyrimme säilyttämään nykyisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tason?  Tämä pohdinta kytkeytyy myös resilienssin eri muotoihin eli ns. säilyttävään resilienssiin sekä uudistavaan resilienssiin.

Juha-Antero Puistola Turvallisuuskomiteasta kertoi komitean ennakointiraportista ja siihen liittyvästä ennakoinnin toimintatavasta.  Varautuminen on helposti reagoivaa. Siksi osana varautumista ja suunnitelmia on tehtävä myös ennakointia.  Turvallisuuskomitean ennakointityössä korostuu hyvin sen yhteys strategiaan sekä säännöllisyys ja systemaattisuus. Ehdotuksiksi tulevista tutkimusaiheista on noussut esiin esimerkiksi Brexitin vaikutukset, informaatiovaikuttamisessa käytetyn teknologian kehittyminen, kriittisen infrastruktuurin omistajuus sekä luonnonvarojen käyttö ja biodiversiteetin heikkeneminen muutamia mainiten.

Huoltovarmuuskeskus on tehnyt kesästä alkaen omassa skenaarioprosessissaan jossa työstetään näkymiä vuoteen 2030. Työssä on tunnistettu keskeisiä muutostekijöitä sekä epävarmuustekijöitä, erilaisia kehitysvaihtoehtoja ja luotu jo skenaarioita. Meneillään on skenaarioiden kuvaukset, konkretisoinnit ja suunnitelmissa niiden jatkuva seuranta, jotta skenaariotyö ei jäisi irralliseksi. Huoltovarmuuskeskuksen suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja Christian Fjäder painottikin elävän prosessin tärkeyttä ja asiantuntijaverkoston laajaa käyttöä. Moniäänisyys on Fjäderin mukaan myös tapa varmistaa, että jokin teema ei pääse dominoimaan, koska se sattuu kiinnostamaan.

Esitykset KEV:n SlideShare-sivulla

Temaattiset pohdinnat

Visionäärinen ennakointi ja pitkät aikajänteet kokonaisturvallisuuden ennakoinnissa

Visiot ovat enemmänkin tapa ajatella ja orientoitua kuin jokin yksi ajatus tai kiveen hakattu visiolause. Teemaryhmä keskusteli ennakoinnista etenkin uuden Yhteiskunnan turvallisuusstrategian eli YTS:n näkökulmasta (jossa ennakointi nostettu varautumisen rinnalle). Tähän liittyen ryhmä piti tärkeänä että ennakoinnissa on eri tasoja, jotka huomioivat erilaiset aika- ja paikkaskaalat. Erityisen tärkeää on pitää mukana myös ns. syvää ennakointia, joka tarkastelee laajoja teemoja vuosikymmenten aikajänteellä sekä alueellisella ja globaalilla tasolla: merkittävä osa Suomenkin kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista kun tapahtuu näillä tasoilla. Mikäli ennakointi rajataan kovin kapeaksi ja lyhytjänteiseksi, uhkaa Suomi jäädä helposti tulevaisuuden ajopuuksi, ”lintukodoksi laineille”. Samaan aikaan on hyvä huomata, että Suomessa tehdään paljon hyvää ennakointityötä ja rakenteet ovat kunnossa (esim. eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, ministeriöiden ennakointityö, kansallinen ennakointiverkosto. YTS2017, Huoltovarmuuden skenaariot). Päätöksenteossa suuriin muutoksiin varautuminen ei kuitenkaan yleensä nouse tarpeeksi esiin, vaan päätöksentekoa ohjaavat lyhyen aikajänteen tarpeet sekä polkuriippuvuudesta johtuva keskittyminen nykyjärjestelmän ylläpitämiseen (sen kaikkine haasteineenkin). Tämän vuoksi systemaattisella pitkän aikavälin ennakoinnilla on kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeä paikkansa.

Teknologiaennakointi ja kokonaisturvallisuus

Mikä olisi balanssi teknologiaennakoinnissa niin että saamme mahdollisuudet käyttöön mutta että teknologian hyödyntäminen täysimääräisesti on myös kokonaisturvallisuuden kannalta järkevää? Kysymykseksi nousi, miten Suomi voisi olla näissä aiheissa edelläkävijä. Ryhmässä koettiin, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet tähän. Korkea koulutus, hyvä innovaatiojärjestelmä, hyvät integroidut järjestelmät ovat esimerkkejä siitä, millaiset asiat mahdollistavat Suomelle edelläkävijyyttä uusimman teknologian fiksussa käyttöön otossa. Tarvitaan myös slekää tavoitteenasetantaa, omaa aktiivista toimintaa eikä vain odotusta, että kaikki uusi tulee Suomen ulkopuolelta. Teknologisen kontrollin ja autonomisten systeemien tulisi myös olla vahvasti ihmisten päätäntävallassa. Tämä nähtiin tärkeänä. Ryhmä pohti myös vähenevän työväestön riittävyyttä haasteena, jossa teknologiasta voisi olla paljon apua.

Kokonaisturvallisuuden ennakoinnin yhteiskunnallinen näkökulma

Se miten suomalainen yhteiskunta kehittyy ja miten eri tasoilla hyvinvointia ja turvallisuutta jaetaan aina yksilöstä valtioon määrittelee pitkälle sen, mistä puhumme kun puhumme turvallisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Yhteiskunnan hajaantuminen, polarisaatio ja hybridisaatio, syrjäytyminen, urbanisaatio ovat kaikki ilmiöitä jotka tuottavat haasteen jossa ihmiset kokevat turvallisuuden hyvin erilaisilla tavoilla. Haasteena voi silloin olla, että virallinen kertomus turvallisuudesta ja ihmisten kokemus siitä eivät vastaa toisiaan. Yhteiskunnallisen muutoksen kautta on pohdittava pysyykö tilanne samanlaisena ja syntyykö joukkoja jotka kokevat saavansa turvallisuutta eri tavoin osakseen toisin kuin jotkut toiset ryhmät. Toinen tärkeä näkökulma on myös keskustelun balansointi, eli miten uhista puhutaan, mutta ei liioitellen niin, että ihmiset kokevat turvallisuutensa turhaan uhatuksi. On myös mahdollista että maailman tilanne muuttaa turvallisuuttamme huonoon suuntaan huolimatta siitä mitä itse teemme. Toinen kysymys koskee resursseja. Eli jos resurssit niukkenevat, on olennainen kysymys se, miten tuotetaan riittävästi turvallisuutta. Yhä useammin myös kokonaisturvallisuutta ulkoistetaan, esimerkiksi turvallisuus- tai terveyspalveluissa. Se ei kuitenkaan saisi syödä esimerkiksi kansalaisten osallistumista vapaaehtoisuuteen kautta, mikä on ollut Suomessa tärkeä toiminto. Myös väestön ikärakenteen eriytyminen teettää sen, että eri ryhmien turvallisuustarpeet voivat olla hyvin erilaisia.

Organisaatioiden ennakointiprosessit ja niiden laatu

Ennakointi, strategia ja niiden toteutus vaatii siilojen ylittämistä ja kuplien puhkomista. Helposti ennakointityö myös aloitetaan yhä uudestaan  alusta, vaikka Suomessa olisi paljon mahdollisuuksia hyödyntää eri tahojen jo tekemää työtä. Ennakointiaineistot ja niiden jakaminen nähtiin tärkeänä, eri toimijat voivat kuitenkin olla avoimia eri astein. Viestintä ennakoinnista voi myös olla haasteellista, koska erilaiset skenaariot voidaan nähdä tarkoitushakuisesti vaikka niiden tavoite on ennemmin käydä läpi erilaisia skenaarioita tai mahdollisuuksia. Avoimuus on myös päätöksenteossa hyvin erilaista riippuen kokonaisturvallisuuden alasta. Kenelle ennakointia sitten tehdään? Toki päätöksentekoa varten, mutta jos kansalainen nähdään myös tärkeänä toimijana kokonaisturvallisuudessa, puolustaisi se avointa ennakointia. Ennakointi, yleiset strategiat ja tieto voisivat hyvin olla vielä paljon nykyistä paremmin saatavilla.

Mikä kokonaisturvallisuuden ennakointikeskittymä?

  • Kansallisen ennakoinnin yhteyteen keväästä 2017 alkaen organisoitu kokonaisturvallisuuden ennakointitoimijoiden yhteistyömalli
  • Toimintaperiaatteena on toimijoiden omien ennakointitavoitteiden palveleminen ja tiedon jakaminen
  • Ydintoimijat Turvallisuuskomitean sihteeristö sekä Huoltovarmuuskeskus ovat tuoneet omat ennakointiprosessinsa keskittymään sparrattavaksi ja ensimmäisen vuoden työsuunnitelma laadittu palvelemaan tätä
  • Sisäministeriön ennakointitoiminta nyt mukana uutena toimijana
  • Toiminta jatkuu vuonna 2018 kokonaisturvallisuuden ennakointitoimijoiden tarpeiden mukaisesti; ilmoittakaa jos teillä on käynnistymässä kokonaisturvallisuuden ennakointiprojekti, jonka myötä haluaisitte ydintoimijaksi

 

Kirjoittaja:

Elina Kiiski Kataja

Johtava asiantuntija, ennakointi

Sitra

@kiiskile

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This