Future Brief: Yhteistä ennakointia alueilla 13.12.2017

Joulukuun 13. päivänä n. 40 osallistujaa kokoontui TEM:n auditorioon Kansallisen ennakointiverkoston järjestämään Foresight Wednesday-tilaisuuteen keskustelemaan ja kuuntelemaan esityksiä alueiden ennakointiin liittyen. Tilaisuus järjestettiin edellisenä päivänä olleen TEM:n aluetutkimusseminaarin jatkoksi. Tilaisuuteen osallistui monipuolinen joukko muun muassa maakuntaliittojen, ELY-keskusten, ministeriöiden edustajia.

Keskusteluja työn murroksesta

Tilaisuus oli jaettu kahteen eri osioon, joista ensimmäisessä käsiteltiin hallituksen tulevaisuusselontekoa sekä sen teeman, eli työn murroksen, aiheuttamia vaikutuksia ja ratkaisuja alueiden näkökulmasta. Erityisasiantunjia Kaisa Oksanen valtioneuvoston kansliasta aloitti tilaisuuden esittelemällä kansallisen ennakoinnin toimintakenttää (ml. Kansallisen ennakointiverkoston toiminta), sekä ministeriöiden tulevaisuustyötä, josta puhe siirtyi luontevasti kohti hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelua. Tulevaisuuselonteon ensimmäinen osa Jaettu ymmärrys työn tulevaisuudesta valmistui viime kesänä ja nyt etsitään ratkaisuja työn murroksen aiheuttamiin muutoksiin ja haasteisiin. Osallistujilla oli mahdollisuus pohtia työn murroksen haasteita alueiden näkökulmasta myös ennakkotehtävän muodossa.

Tehtävään vastattiin muun muassa Etelä-Karjalan liitosta. Maakuntasuunnittelija Anni Laihanen toi esille, että työn merkityksellisyydestä pitäisi puhua enemmän yhteisön ja yhteiskunnan, ei ainoastaan yksilön kautta. Toisaalta on tärkeää turvata perusturva, jos elanto ei tule enää niin suoraan ansiotyöstä. Etelä-Karjalassa ja alueilla ylipäätään huolena nähtiin syrjäytymisen ja epätasa-arvon lisääntyminen. Jotta muutoksista selvitään, tulisi ihmisiä kannustaa vuorovaikutukseen, leikkisyyteen, sekä tunnistaa oikeissa paikoissa ja oikeina aikoina näitä yhteistyön ja kannustamisen mahdollisuuksia. Kyky luoda uutta ja ratkaista ongelmia tulevat olemaan entistä kysytympiä taitoja tulevaisuudessa. Laihanen toi esille myös monikulttuurisuuden, joka Etelä-Karjalassa näkyy eniten venäläisten turistien muodossa. Matkailussa uusia näkökulmia tarvittaisiin siihen, että turistit ja heidän panoksensa alueella voisi olla muutakin kuin ostovoimaa.

Myös Etelä-Pohjanmaan liitossa ja Uudenmaan liitossa on pohdittu samoja kysymyksiä kuin hallituksen tulevaisuusselonteossa. Etelä-Pohjanmaan liiton projektipäällikkö Miika Laurila nosti esille työn murroksen vaikutusten eritahtisuuden globaalilla ja aluetasolla, alueelliset erot, osaamisperustan vahvistamisen sekä olemassa olevan yrityskannan uudistumiskyvyn. Laurilan huolena oli se kuinka saadaan yksilöt ja yhteisöt heräteltyä siihen, että nykyiset toimintamallit ei välttämättä toimi tulevaisuudessa. Esimerkiksi pienyritysten keskuudessa kulttuurimuutoksen aikaansaaminen vaatii vielä ponnisteluita, sillä Pk-yritysbarometrin  mukaan monien yritysten digiosaaminen on alkutekijöissään, kun taas kansallisella tasolla puhutaan jo tekoälyn ja uusien teknologioiden laajamittaisesta hyödyntämisestä.

Uudenmaan liitosta erityisasiantuntija Liisa Hyttinen esitteli Uusimaa-ohjelmaa, jossa työn ja teknologian murros ja useat edellä esitetyt teemat ovat vahvasti mukana. Puheenvuorossa korostui myös sivistys yhteiskunnan perustana, jota tulee edelleen vahvistaa. Tulevaisuusselonteon kysymysten pohdinta jatkui pienemmissä ryhmissä, joissa työstettiin ratkaisuja työn murroksen aiheuttamiin haasteisiin.

Ryhmäkeskusteluista huomionarvoisiksi asioiksi koettiin mm. alustatalous ja sen linkittyminen osaksi kansalaisyhteiskunnan toimintaa, koulutusjärjestelmän kehittäminen kohti ketterää ja elinikäistä oppimista, sekä työlainsäädäntöön tarvittavat muutokset, jotta voidaan mahdollistaa uudenlaiset työn tekemisen muodot.

Yhteistä ennakointia

Päivän toisessa osiossa käsiteltiin kansallisen ja alueiden ennakoinnin kokonaiskuvaa ja mahdollisia yhteistyön paikkoja. Alustuksia pidettiin valtioneuvoston kansliasta, Sitrasta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Opetushallituksesta, Kuntaliitosta, Satakunnan liitosta sekä Pirkanmaan liitosta. Erilaisten kansallisen ennakoinnin toimintojen punaisena lankana toimii ajatus jatkuvasta ennakoinnista osana hallinnon kyvykkyyttä. Valtioneuvoston kanslian näkökulmasta kansallisessa ennakoinnissa päämääränä on tulevaisuusajatteluun ja ennakointiosaamisen kasvattaminen päätöksenteon tukena. Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufvan mukaan Sitran visio on, että Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Suurimpana haasteena on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta. Ensi vuonna Sitrassa keskitytään ennakoimaan tulevaisuuden heikkoja signaaleja, kun tänä vuonna megatrendityössä tehtiin ns. pohjoinen päivitys, jossa asioita on katsottu erityisesti Suomen kannalta. Työ- ja elinkeinoministeriön ennakointityön esittelyn ohella Tiina Tikka antoi osallistujille tuoreen lukuvinkin jakamistalouteen liittyen (Jakamistalouden säädösympäristö – Haasteet ja kehittämistarpeet).

Yksi Suomen tämän hetken laajimmista ennakointitöistä on menossa opetuksen ennakointifoorumissa. Opetushallituksen erityisasiantuntija Jukka Vepsäläinen esitteli osaamisen ennakointifoorumin (ent. koulutustoimikunnat) tekemän laajamittaisen eDelfoin ensimmäisen osan tuloksia. Ensimmäisessä osassa on keskitytty globaaleihin muutoksiin ja toisessa osassa pyritään lähemmäksi sitä, mitä muutokset tarkoittavat osaamisen ja koulutuksen näkökulmista. Toinen osa eDelfoista käynnistyy tammikuussa 2018. Myös OPH:n eDelfoissa jakamistalous ja tekoäly olivat nopeasti nousevia ilmiöitä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski jatkoi esittelemällä mallia, joka on ehdolla Kuntaliiton uudeksi ennakointi-, strategia – ja kehitysmalliksi. Yleisöstä nostettiin esille kysymys, voisiko tämä toimia pohjana myös uusien maakuntien strategia- ja ennakointityölle?

Satakunnan liitto on uudistanut ennakointimalliaan ja Satakunnan uutta toimintatapaa esitteli aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen. Mallin olennaisia osia ovat mm. Satamittari sekä erilaiset ilmiökartat. Pirkanmaan liiton Petri Räsänen kertoi muutoksesta, joka ennakoinnissa on Pirkanmaalla tapahtunut. Aikaisemmin työn alla oli yhteistyön rakentaminen, mutta viimeisen vuoden aikana pääpaino on siirtynyt kysymykseen ennakoinnin vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Lisäksi Räsänen kertoi uudesta hankkeesta, joka voi tarjota uusia ratkaisuja kiertotalouden kehittämiselle (kiertotalouden akkuekosysteemin kehittämishanke 2018-1019).

Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin lyhyesti siitä, että mitkä asiat ovat sellaisia joita voitaisiin tehdä yhdessä, kun kuitenkin ennakointia tehdään kaikilla alueilla hyvin samantyylisillä prosesseilla. Ainakin tiedon jakaminen ja löytyminen yhdestä paikasta koettiin haasteeksi. Kysymys ja siihen liittyvät vastaukset jäivät luultavasti kytemään monen TEM:n auditoriosta kotiin matkanneen mieliin ja toivommekin, että tätä keskustelua voitaisiin jatkaa alue-ennakoinnin vuosiseminaarissa Oulussa 21-22.3.2018.

Alustajien esitykset löydät KEV:n Slide Sharen kautta.

 

Kirjoittaja:

Jenni Lahtinen

Projektisuunnittelija

valtioneuvoston kanslia

jenni.lahtinen@vnk.fi

 

Päivän keskusteluihin liittyviä linkkejä:

Sitra – Seuraava Erä

Sitra – Megatrendit

Tekes – Market opportunities ja Future Watch

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This