Suomi matkalla maailman vastuullisimmaksi vedenkäyttäjäksi

Vesi on elintärkeää ja sen kohtalo vaikuttaa suuresti maapallomme tulevaisuuteen. Vesistöjen hyvinvointi on edellytys biodiversiteetin säilymiselle ja ihmisyhteisöjen kukoistamiselle. Mikä on vedenkäytön tilanne nyt ja miten voimme yhdessä vaikuttaa sen tulevaisuuteen?

Joidenkin arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa maailman väestöstä tulee kärsimään akuutista vesipulasta jo vuonna 2025. Kaupungistuminen ja teollisuuden nopea kasvu ovat lisänneet veden kulutusta niin, että se on monilla alueilla ylittänyt roimasti sen, mitä veden luonnollinen kierto pystyy tuottamaan takaisin. Myös maailman valtamerten resursseja kulutetaan yhä voimakkaammin ja monet tutkijat uskovat, ettei merten kestokyky siedä edes nykyistä kulutuksen tasoa. Puhtaan makean veden turvaaminen kaikille on yksi suurimpia kansainvälisen yhteisön haasteita.

Kansainvälisen yhteistyön merkitys ympäristönmuutosta vastaan kamppaillessa näkyykin erityisen hyvin vesistöjen kohdalla, jotka harvoin rajoittuvat vain yhden valtion alueelle. Euroopan Unionissa ongelmaan on tartuttu asettamalla rajoituksia kertakäyttömuoveille ja nostamalla muovijätteen vähentäminen EU:n kiertotalouden suunnitelman keskiöön. Myös YK on ryhtynyt uusiin toimiin merten suojelemiseksi jäsenmaiden aloittaessa nyt kaksi vuotta kestävät neuvottelut, joiden tarkoituksena on saada aikaiseksi valtamerten hyödyntämistä säätelevä ja luontoarvoja suojeleva sopimus.

Suomessa veden laatu on kansainvälisesti vertailtuna korkea ja vesivarantojen käyttö kestävällä pohjalla. Huomionarvoista on kuitenkin suomalaisten vesijalanjälki, jolla tarkoitetaan sitä osaa maailman vesivarannoista, jonka käytämme kuluttamiemme hyödykkeiden kautta vuoden aikana. Lähes puolet suomalaisten vesijalanjäljestä jää Suomen ulkopuolelle ja usein alueille, joissa vedenkäyttö ei ole kestävää.

 

Yritysten rooli korostuu vesiriskien hallinnassa

Ennakointiverkoston ja Luonnonvarakeskuksen 7.9. järjestämä Foresight Friday pureutui tulevaisuuden haasteisiin juuri vedenkäytön näkökulmasta. Tapahtuman kimmokkeena toimi suomalaisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja järjestöjen yhteistyössä valmistelema vesivastuustrategia, joka kiinnittää huomiota erityisesti yritysten rooliin vastuullisen vedenkäytön rakentajina. Suomalaisyrityksillä voi olla toimipaikkoja ja niiden hankintaketjut ulottua myös korkean vesiriskin alueille. Strategian tavoite onkin muuttaa suomalaisten vesijalanjälki positiiviseksi kädenjäljeksi tekemällä suomalaisista yrityksistä maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä. Yritysten ei kuitenkaan yksin tarvitse kantaa vastuuta, vaan strategia korostaa eri tahojen kuten tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä hallinnon yhteistyötä yhteisen tavoitetilan saavuttamiseksi.

Vesivastuusitoumus ja vesijalanjälki ovat yritysten vesiriskinhallinnan työkaluja. Vesivastuusitoumus on WWF:n, suomalaisten tutkimuslaitosten ja ministeriöiden yhdessä yrityksille kehittämä työväline, joka kannustaa kestävään vedenkäyttöön ympäristö- ja vesilainsäädännön mukaisen lupasääntelyn rinnalla. Sitoumus haastaa kartoittamaan veteen liittyviä riskejä sekä huolehtimaan vedenkäytön kestävyydestä tuotannon eri vaiheissa. Yrityksen vedenkäyttöä voidaan kartoittaa vesijalanjäljen avulla. Vesijalanjälki mittaa käytetyn veden määrän ja laadun alueilla, joissa yritys toimii. Mittaaminen voidaan ulottaa myös raaka-aineiden hankinnasta tuotteiden loppukäyttöön saakka.

Yritysten kannattaa todella ottaa vesi osaksi riskienhallintaansa. Tulevaisuudessa tulvariski kasvaa myös sellaisilla alueilla, joissa siitä ei ole aiemmin kärsitty, toisaalla voidaan taas kärsiä niukkuudesta. Vastuullinen vedenkäyttö on merkityksellistä muustakin kuin ympäristön kannalta: puhdas vesi on yksi YK:n yleiskokouksen nimeämistä ihmisoikeuksista. Vesivastuuseen tuleekin kiinnittää huomiota myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Vastuullinen vedenkäyttö ja riskien kartoitus ovat myös kilpailuvaltteja ja osa maineenhallintaa. Veteen kannattaa kiinnittää huomiota viimeistään nyt, sillä tulevaisuudessa vesikysymykset nousevat entistä keskeisimmiksi.

Vedenkäytön tulevaisuus on yhteinen asia, joka edellyttää eri tahojen välistä yhteistyötä. Foresight Fridayssa paikalla olleiden yritysten edustajat kiittelivät päivän teemaa sen ajankohtaisuudesta ja näkivät eri tahojen välisen yhteistyön välttämättömänä. Työpajatyöskentelyssä etsittiin keinoja toimijoiden väliseen tehtävänjakoon ja toimivaan roolitukseen. Esille nousivat yhden koko prosessia koordinoivan tahon välttämättömyys tiedon välittäjänä sekä tutkimuslaitosten ja yritysten välinen yhteistyö erilaisten mittaustapojen kehittämiseksi. Mediaa ja kansalaisjärjestöjä tarvitaan lisäämään kuluttajien tietoisuutta, jotta kysymykset vesivastuusta pysyvät jatkossakin pinnalla.

 

Katso tästä tilaisuuden esitykset (Kohl & UsvaSojamo) ja tallenteet

Lue myös alustajiemme Suvi Sojamon, Helena Wessmann-Jääskeläisen, Kirsi Usvan sekä Catharina Hohenthalin kirjoitus Kuinka teemme Suomesta maailman vesivastuullisimman maan? Sitran sivuilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This