Tulevaisuusselonteko SuomiAreenassa: tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 10.7.2017

rollupitYhteiskunnallinen puhetapahtuma SuomiAreena järjestettiin 10.–14. heinäkuuta ja viikon aikana Porissa kuultiin lähes tuhatta puhujaa miltei kahdessasadassa eri tapahtumassa. Viikon aikana SuomiAreenassa vieraili yhteensä 74 000 kävijää, mikä on myös tapahtuman uusi komea ennätys. Tänä vuonna tapahtuman pääteemana oli Suomi100, mikä näkyi myös tulevaisuudentäyteisessä, satavuotiaan Suomen suuntaa monipuolisesti eri näkökulmista pohtineessa ohjelmistossa.

Teeman sopivasti kesäkuun alussa eduskunnalle annettu hallituksen tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta oli myös esillä SuomiAreena-viikon ensimmäisenä päivänä maanantaina. Aamupäivällä valtioneuvoston kansalian asiantuntijat jalkautuivat Kansalaistorille keskustelemaan työn murroksesta ja suomalaisen työn tulevaisuudesta kaikkien kiinnostuneiden kanssa. Tämän jälkeen tulevaisuusselonteon käsittely jatkui eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avoimella kokouksella, missä valiokunta kuuli ensimmäistä kertaa valtioneuvoston kansliaa selonteon ensimmäisestä osasta.

Kauppakeskus Puuvillassa järjestettyä kokousta johti tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Thomas Blomqvist (RKP), jonka lisäksi paikalla olivat myös valiokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP), jäsen Sari Tanus (KD) sekä varajäsen Eeva-Johanna Eloranta (SDP). Valtioneuvoston kansliaa keskustelussa edustivat neuvotteleva virkamies Taina Kulmala, erityisasiantuntija Kaisa Oksanen sekä valtiosihteeri Paula Lehtomäki, joka liittyi keskusteluun aivan kokouksen lopuksi.

 

Ihmistyötä tarvitaan tulevaisuudessakin

Reilun tunnin mittainen tulevaisuusvaliokunnan kokous alkoi valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Kaisa Oksanen avauspuheenvuorolla, joka kartoitti lyhyesti tulevaisuusselonteossa havaitut keskeisimmät työn tulevaisuuteen liittyvät muutoskulut ja niistä esiin nousseet tärkeimmät yhteiskuntapoliittiset kysymykset. Vaikka tulevaisuusselonteko katsoo pitkälle eteenpäin, ovat siinä kuvatut muutokset jo olemassa ja niihin voidaan tarttua jo nyt, Oksanen päätti alustuksensa. Suomi ei ole tilanteessa yksin, täydensi neuvotteleva virkamies Taina Kulmala korostaen samalla, että työn murrokseen liittyvät muutokset ovat globaaleja ilmiöitä.

Alustuksia seuranneessa keskustelussa yksi valiokunnan jäseniä puhuttaneista teemoista liittyi paljon esillä olleeseen pelkoon työn loppumisesta automatisaation, robotisaation ja tekoälyn kehittymisen seurauksena. Omissa puheenvuoroissaan valiokunnan jäsenet muistuttivat kuitenkin siitä, että työn on jatkuvassa muutoksessa, koneiden on aiemminkin turhaan pelätty vievän ihmisen työt ja että kuolevien ammattien tilalle syntyy myös kokonaan uusia ammatteja. Tulevaisuusselonteon valiokunnassa herättämä keskustelu ja kysymykset liittyivätkin ennen kaikkea siihen, mihin uutta työtä syntyy, miten ihmisten hyvinvointi ja toimeentulo turvataan muutoksen keskellä ja kuinka robottien ja digitalisaation tuottamaa hyvinvointia jaetaan yhteiskunnassa?

paneeli

 

Työn murros haastaa perinteisen hyvinvointiyhteiskunnan

Työn murroksessa ole kyse työn loppumisesta tai siitä, että yksi tapa tehdä töitä muuttuisi äkkiä toiseksi, valtioneuvoston kanslian asiantuntijat korostivat. Kyse on pikemminkin pitkästä ja syvästä muutoksesta, jota kuvaa ennen kaikkea työn monimuotoistuminen. Ihmistä tarvitaan jatkossakin ennen kaikkea tehtävissä jotka vaativat uteliaisuutta, kekseliäisyyttä, vuorovaikutustaitoja, empatiaa ja ongelmanratkaisukykyä, Oksanen muistutti. Myös kuluttajien valinnoilla on merkitystä siinä, mihin suuntaan kehitystä ohjaamme. Palkkaammeko jonkun leikkaamaan nurmikkomme vai ostammeko robottileikkurin, jota vuokraamme myös naapureille? Entä olemmeko valmiita maksamaan vähän enemmän lähitilalla tuotetusta luomuruuasta vai ostammeko mieluummin bulkkituotettuja elintarvikkeita halvalla?, haastoi Taina Kulmala kuulijoita.

Työn monimuotoistuminen ravistelee työhön, osaamiseen ja toimeentuloon perustuvaa perinteistä hyvinvointiyhteiskunnan roolijakoa kun eronteko palkansaajien, työnantajien, yrittäjien, freelancereiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten välillä hämärtyy. Tämä puolestaan luo uudenlaisen haasteen myös hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkoille: miten turvata siirtyminen ammatista toiseen, sen edellyttämä osaamisen jatkuva päivittäminen tai miten taataan toimeentulo, hyvinvointi ja kiinnittyminen yhteiskuntaan uudenlaisessa tilanteessa? Sekä valiokunnan jäsenten, että valtioneuvoston kanslian asiantuntijoiden puheenvuoroissa korostui koulutuksen merkitys osana vastausta. Kokonaan toinen kysymys on, miten koulutus pitäisi järjestää ja mihin kohtaan koulutuspolkua kannattaisi investoida, jotta kaikki yhteiskunnan jäsenet pystyttäisiin pitämään mukana muutoksessa, valtioneuvoston kanslian vastauksessa pohdittiin. Vastauksia tämänkaltaisiin kysymyksiin ryhdytäänkin pohtimaan syksyllä selonteon toisessa osassa.

Työn murrokseen kytkeytyy suuria kysymyksiä myös esimerkiksi työnhyvinvointiin, -terveyteen, -turvallisuuteen ja -eläkkeisiin liittyen, valiokunnan puheenvuoroissa nostettiin huolestuneina esiin. Valtioneuvoston kanslian vastauksessa todettiin, että edessä oleva sosiaaliturvan kokonaisuudistus tulee olemaan keskeinen siinä, miten järjestelmästä saadaan riittävän kattava ja joustava vastaamaan työn murroksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Työsuojelu- ja työterveys ovat jo nyt akuutteja kysymyksiä joillakin aloilla, kanslian neuvotteleva virkamies Taina Kulmala täydensi ja jatkoi painottamalla, että joihinkin kysymyksiin pakko reagoida jo nyt, vaikka samaan aikaan katsommekin pitkälle tulevaisuuteen.

ryhmä

 

Kohti ratkaisuja

Työn murroksesta käytävä keskustelua ja myös tulevaisuusselontekoa on syytetty usein liiallisesta synkkyydestä, mikä nousi esiin myös tulevaisuusvaliokunnan kokouksessa sekä aiemmin päivällä Kansalaistorilla käydyissä keskusteluissa. Osittain ilmiötä selittää se, että monet muutokset ovat ikään kuin aallonmurtajalla emmekä aidosti tiedä miten ne tulevat kehittymään, Taina Kulmala selitti omassa vastauksessaan ja totesi muutokseen liittyvän epävarmuuden ruokkivan ihmisten pelkoja. Työn murrokseen liittyy haasteita jopa riskejä erityisesti eriarvoistumiseen liittyen, mutta siihen liittyy myös valtavia mahdollisuuksia, Kaisa Oksanen täydensi.

Syksyllä käynnistyvä hallituksen tulevaisuusselonteon toinen osa ryhtyykin etsimään ratkaisuja työn murroksen haasteisiin sekä etsimään keinoja, joiden avulla muutokseen liittyviin mahdollisuuksiin voidaan tarttua niin, että suomalainen työ menestyy myös tulevaisuudessa. Kokouksen päättäneessä puheenvuorossa valtiosihteeri Paula Lehtomäki muistuttikin paikallaolijoita siitä, miksi hallituksen tulevaisuustyötä tehdään; jotta käytössä olisi mahdollisimman hyvä yhteinen käsitys edessä mahdollisesti olevista kehityskuluista ja ilmiöistä sekä siksi, että tätä tulevaisuutta koskevaa tietoa voidaan tuoda lähemmäs arkista päätöksentekoa tässä hetkessä.

Työn murroksen kaltaisiin kiperiin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia, minkä takia on tärkeää, että tulevaisuustyötä tehdään avoimesti ja vuorovaikutuksessa. Sekä valtiosihteeri Lehtomäen, että valtioneuvoston kanslian asiantuntijoiden suulla esitettiinkin toivomus, että seuraavan noin vuoden aikana yhteiskunnan eri toimijat ottaisivat mahdollisimman laajasti osaa selonteon toisen osan valmisteluun netissä, erilaisissa verkostoissa, yleisötapahtumissa, työpajoissa ja keskustelutilaisuuksissa.

Lisätietoa tulevaisuusselonteosta voi lukea valtioneuvoston kanslian sivuilta ja sen valmistelua voi seurata Kansallisen ennakointiverkoston sivuillaFacebookissa jaTwitterissä, jossa keskusteluun voi ottaa osaa aihetunnisteella #tulevaisuusselonteko.

Tallenteen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avoimesta kokouksesta voi katsoa kokonaisuudessaan täältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This