E-johtajuus? Onko se hallinnassa vai ei?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suomessa on viime aikoina esitetty paljon erilaisia linjauksia siitä, miten digitalisaatio on tärkeä asia elinkeinoelämälle. Eräs asia, josta ei ole kovin paljon keskusteltu, on e-johtajuus.

Yleensä käsite e-johtajuus liitetään johtajien kykyyn käyttää kehittynyttä informaatio- ja tietotekniikkaa liiketoiminnassa. Jos johtaminen perustuu tietoon, sen täytyy perustua myös tietotekniikkaan. Usein tiedolla johtaminen sekoitetaan tietohallintoon ja informaatioteknologiaan. Nämä asiat ja e-johtamiseen liittyvät käsitteet on erittäin helppoa sekoittaa, koska oikeastaan koko tiedolla johtaminen on muuttumassa joksikin sellaiseksi, mitä se ei ole ollut aikaisemmin. Teknologia mahdollistaa nykyisiä monia asioita, joista monilla johtajille ei ole lainkaan tietoa ja käsitystä. Siksi monet johtajat ovat erilaisten konsulttien ja asiantuntijoiden armoilla päätettäessä e-johtajuudesta.

Tällä hetkelllä syynä tähän murrokseen on massadatan saatavuuden lisääntyminen ja erilaiset ubiikkiteknologiset sovellutukset. Myös jo aikaisemmat teknologiset kehitysaskeleet ovat olleet muuttamassa ja edelleen muuttavat e-johtajuuden sisältöä. Muutoksia ovat aiheuttaneet Internet, sähköposti, telekonferenssisovellutukset, virtuaalitiimit, tiedon käsittelyyn liittyvät ryhmätukipalvelut, Skype-sovellutukset ja monet muut tietotekniset sovellutukset. Johtaminen on muuttunut asteittain yhä enemmän e-johtamiseksi.

Nykyään tuskin kukaan johtaja voi selvitä johtamisesta ilman perehtymistä erilaisiin ohjelmiin ja niiden johtamista tukeviin erikoissovellutuksiin. Johtamisen muutos liittyy itse informaatio- ja tietotekniseen muutokseen, mutta toisaalta johtajat itse edellyttävät uuden luomista, sopeutumista uuteen ja uuden omaksumista käytettävissä olevien teknologioiden osalta. Näin e-johtaminen on sekä reaktiivista sopeutumista ja proaktiivista muutoksen tuottamista organisaatioille.

Nykyään puhutaankin kokonaisjohtamisen mallista, joka on laajempi asia kuin aikaisempi vanha johtaminen, joka ei perustunut e-sovellutuksiin. Aikaisemmin johdettiin ensi sijaisesti ihmisiä, ryhmiä ja organisaatioita. Nykyään johtajan on johdettava myös tietoteknisiä sovellutuksia. Siksi on varsin perusteltua puhua e-johtajuudesta.

Johtamisessa on nykyisin aika paljon kyse teknologisten mahdollisuuksien tehokkaasta hyödyntämisestä. Kaikissa tapauksissa teknologisten sovellutusten käyttö ei suinkaan johda tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntymisen. Myös e-johtamisessa voidaan mennä tyystin väärään suuntaan, etenkin jos ihmisiä ei johdeta teknologiajohtamisen yhteydessä lainkaan. Usein e-johtaminen rajoittuu henkilöstön pikakurssittamiseen tietoteknisten sovellutusten osalta.

Isot informaatioteknologiset investoinnit voivat epäonnistua ilman yhtäaikaista ihmisten ja teknologioiden johtamista. Kehittynyt tietoteknologia vaikuttaa johtajuuteen, mutta johtajuus voi vaikuttaa myös tietoteknologiaan. Suhde on kaksisuuntainen tai ainakin sen pitäisi olla sellainen, jos e-johtajuus on yrityksessä hallinnassa. Ihmisten käyttäytyminen, tunnetilat, asenteet, ajattelu ja toiminta olisi hyvä huomioida e-johtamisenkin yhteydessä. Usein näihin asioihin ei kiinnitetä ainakaan liikaa huomiota otettaessa käyttöön uusia informaatio- ja tietoteknisiä sovellutuksia.

On vaarallista ottaa kaikki tietotekniset sovellutukset samalla tavalla käyttöön: pikakouluttamalla ihmisiä, jotka eivät välttämättä koskaan saa mitään hyötyä uusien sovellutusten käytöstä. Usein koulutukset liittyvät ei testattujen ohjelmien käyttöön, jolloin tehokkuushyötyjä on vaikea odottaa vaikka ajatteli erittäin positiivisesti tietotekniikan tuottamista mahdollisuuksista.

Eräs johtaja kertoi minulle ja äskettäin olleensa yli kymmenen eri ohjelmistokoulutuksessa viimeisen kahden vuoden aikana. Voidaan miettiä kriittisesti, onko näin monen ohjelmiston erillisessä käytössä ja  hyödyntämisessä saatavissa enää lisäarvoa organisaatiolle. Vastaavia muitakin esimerkkejä ei tarvitse paljon hakea. Usein kehittyneet tietotekniset sovellutukset otetaan käyttöön aika suunnittelemattomasti. Usein ihmisten johtaminen kärsii suunnittelemattomasta e-johtamisesta. Pahimmassa ääritapauksessa se unohdetaan kokonaan.

Olisiko syytä integroida erilaisten johtamista tukevien kehittyneiden tietoteknisten sovellutusten käyttöä? Tämä kriittinen kysymys on syytä esittää useissa organisaatioissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. On aika tyypillistä, että sovellutusten kehittämisen yhteydessä ei juurikaan keskustella niiden ihmisten kanssa, jotka itse asiassa lopulta tulevat käyttämään sovellutuksia ja joiden työtä sovelluksien oletetaan helpottavan. Tästä puutteesta aiheutuu paljon sekä käytännön ongelmia että myös tehottomuuksia ja tuottavuusongelmia monille organisaatioille.

On lopuksi syytä todeta, että ubiikkiteknologinen vallankumous tulee olemaan hankala vaihe monille organisaatioille. Voi olla, kuten historiasta hyvin tiedetään, että myös tämäkin vallankumous voi ”syödä lapsensa”. Kaikki eivät ehkä selviydy voittajina tästä vallankumouksesta. Suomi tarvitsee varmasti enemmän pätevää e-johtajuutta sekä julkisella sektorilla että yksityisellä sektorilla. Muussa tapauksessa e-johtajuuden hyötyjä emme tule koskaan näkemään isossa mittakaavassa.

Ehkä e-johtajuus tulee olemaan tulevaisuudessa muutakin kuin Google-lasien käyttöä johtamisen ja kommunikaation yhteydessä? Mutta se voi olla myös sitäkin.

Ehkä e-johtajuuteen voi myös liittyä robottisovellutuksia, keinoälysovellutuksia, simulointia, sotapelillisiä sovellutuksia, joukkoistamista, pilvilaskentaa, virtuaalitiimien johtamista ja monia muita asioita, joiden hallinta ei ole aina täysin hallinnassa suomalaisissa organisaatioissa? Jos nämä osaamisalueet ovat nyt täysin hallinnassa, voimme nukkua yömme varsin rauhallisesti. Mutta voimmeko oikeasti olettaa että e-johtaminen on hallinnassa Suomessa? Hyvään e-johtajuuteen ei välttämättä riitä se että pääministerimme on innokas twiittailija ja sosiaalisen median ammattilainen.

Joka tapauksessa e-johtaminen on asia, josta ei ainakaan liikaa keskustella Suomessa. Kuilu huipputasoisen e-johtamisen ja muun johtamisen välillä voi olla aika iso monissa suomalaisissa yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa. Jo siksi olisi tärkeää keskustella e-johtamisesta enemmän ja luoda tulevaisuustietoisuutta tämän haasteen merkityksestä tehokkuudelle ja tuottavuudella muuttuvissa globaalitalouden ja kehitystrendien olosuhteissa.

Jari Kaivo-oja

Tutkimusjohtaja, dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu

Lisätietoja:

Empirica (2013) e-Leadership: e-Skills for Competitiveness and Innovation: Vision, Roadmap and Foresight Scenarios-julkaisun verkkosivut:  http://eskills-vision.eu/fileadmin/eSkillsVision/documents/VISION%20Final%20Report.pdf

Robert Burke (2014) e-Leadership. Verkkosivut:

http://www.metafuture.org/articlesbycolleagues/RobertBurke/eleadership.htm

Desirée van Welsum & Bruno Lanvin (2012) e-Leadership Skills; Vision Report- julkaisun verkkosivut: http://eskills-vision.eu/fileadmin/eSkillsVision/documents/Vision%20report.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This